”Väestönsuojat ovat suurimman kiinnostuksen kohteena” − EK haluaa tehdä Suomen turvallisuusosaamisesta rahakasta vientibisnestä
Resilience Center Finland paitsi järjestää yritystapaamisia, myös kertoo ulkomaisille yhteistyökumppaneille suomalaisesta kokonaisturvallisuusajattelusta.
Kuopiossa toteutettiin syyskuun alussa valtava väestönsuojeluharjoitus Suojaan 2026. Suomen kokonaisturvallisuuden malliin kohdistuu juuri nyt poikkeuksellisen suuri kansainvälinen mielenkiinto. Kuva: Petteri KivimäkiElinkeinoelämän Keskusliitto perusti viime maaliskuussa Resilience Center Finland -palvelun, jota se toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja keskeisten ministeriöiden kanssa.
”Roolimme on ennen kaikkea tukea yritysten kasvua ja kansainvälisyyttä, sekä sitä kautta kotiuttaa Suomeen enemmän euroja. Julkistalouden kiertoon euroja tulee vain viennin kautta, ja siksi se on valtavan tärkeää”, EK:n johtava asiantuntija Markku Rajamäki toteaa.
Resilience Center Finland vastaa ulkomaisten tahojen tiedustelupyyntöihin ja törmäyttää niitä mukaan lähteneiden kotimaisten yritysten kanssa.
”Avainkumppaneillemme välitämme esimerkiksi kohtaamisia ulkomaisten delegaatioiden kanssa.”
”Roolimme on ennen kaikkea tukea yritysten kasvua ja kansainvälisyyttä, sekä sitä kautta kotiuttaa Suomeen enemmän euroja.”
Suomeen on viime vuosina kohdistunut valtava turvallisuuspoliittinen kiinnostus.
”Oikeastaan kiinnostus on ollut poikkeuksellisen suurta siitä lähtien, kun Ukrainan sota laajeni 2022. Väestönsuojat ja väestönsuojelu ovat olleet kaikista suurimman kiinnostuksen kohteena”, Rajamäki kertoo.
Esimerkiksi Puolassa on astunut hiljattain voimaan laki, jossa edellytetään väestönsuojien rakentamista.
”Suomessa käy joka viikko kansainvälisiä vierailijaryhmiä tutustumassa turvallisuuden kannalta kiinnostaviin kohteisiin.”
EK:n hallinnoiman palvelun piirissä on tietoturvaa ja digipalveluita tarjoavia yrityksiä sekä operaattoreita, asevalmistajia ja väestönsuojarakentajia.
”Mukana on myös kriisien ennakoinnin suunnittelupuoleen erikoistunut yritys. Ja mukaan mahtuu lisää yrityksiä, jotka kytkeytyvät yhteiskunnalliseen resilienssiin. Edellytyksenä yhteistyölle on, että kyseisellä yrityksellä on jo käynnissä olevaa vientitoimintaa”, Rajamäki tähdentää.
Resilienssikytkentä on tässä yhteydessä laveasti määritelty.
”Toiminnan pitää olla yhteiskunnille, yrityksille tai kuluttajille kriisinkestävyyden kannalta merkityksellistä.”
EK:n johtavan asiantuntijan mukaan Resilience Center Finland paitsi järjestää yritystapaamisia, myös kertoo ulkomaisille yhteistyökumppaneille suomalaisesta kokonaisturvallisuusajattelusta.
”On tärkeää tarjota tätä Suomen narratiivina kävijöille. Meillä on tosi pitkä kulttuurinen tausta näissä asioissa. Esimerkiksi julkisen ja yksityisen yhteistyö näissä asioissa on lähes uniikkia maailmassa.”
Suomen kannalta kiinnostavimmat kumppanimaat löytyvät EU:sta ja Nato-liittolaisista.
”Suurin osa yhteydenotoista tulee EU-maista. Saksa ja Puola ovat vahvasti edustettuina. Lisäksi Norjasta on ollut paljon delegaatioita”, Rajamäki kertoo.
Yhteistyötä on viritelty myös Kauko- ja Lähi-idän suunnalle.
”On Suomessa käyty näissä merkeissä Australiasta saakka”, Rajamäki summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
