”Alkoholin rooli ja merkitys on vähän erilainen pohjoisessa ja idässä kuin Etelä-Euroopan maissa”, tutkimusprofessori Mäkelä sanoo. Kuva: Carolina Husu
Luulitko, että me suomalaiset olemme juomatapoinemme jotenkin poikkeuksellisia? Todelliset outolinnut löytyvät yllättäen muualta Euroopasta
Nykyisin suuri osa alkoholin vakavista terveyshaitoista johtuu nimenomaan maksasairauksista, jotka koskevat kaikkia Euroopan maita.
Juomakulttuuria voi jakaa Euroopan tasolla pohjoiseen ja itäiseen kulttuuriin sekä eteläiseen ja keskiseen kulttuuriin. Kuva: UnsplashSuomessa alkoholia kulutetaan kerralla suhteellisen paljon, kun taas Keski- ja Etelä-Euroopassa humalahakuista juomista ei harrasteta niin paljon kuin meillä, vaikka alkoholia käytetäänkin useammin kuin pohjoismaissa.
THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä huomauttaa, että suomalaiset eivät ole juomatottumustensa suhteen poikkeuksellisia.
Juomakulttuuria voi jakaa Euroopan tasolla pohjoiseen ja itäiseen kulttuuriin sekä eteläiseen ja keskiseen kulttuuriin.
”Alkoholin rooli ja merkitys on vähän erilainen pohjoisessa ja idässä kuin Etelä-Euroopan maissa”, Mäkelä sanoo.
Globaalisti Suomi edustaa juomatavoissa enemmistöä. Etelä-Eurooppa sen sijaan on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna poikkeuksellinen paikka.
”Maailmassa on ylipäänsä tavallisempaa, että alkoholilla on päihteen kuin ravintoaineen rooli”, Mäkelä huomauttaa.
Etelä-Euroopan poikkeuksellisuutta muuhun maailmaan selittävät juuri pitkät, vuosisataiset viininjuonnin perinteet. Etelä-Euroopassa viini on ollut jo pitkään olennainen osa ruokavaliota.
Maailman terveysjärjestö kannattaa pohjoismaissa käytössä olevia alkoholipoliittisia keinoja, joiden tavoitteena on vähentää alkoholin haittoja. Sen mielestä näitä keinoja olisi syytä käyttää kaikkialla maailmassa.
”Peruste sille, että meillä on Alko tai alkoholin myynnin kellonajat, ei ole se, että olisimme erityislaatuisia”, Mäkelä sanoo.
Tutkimusprofessori painottaa, että nykyinen alkoholipolitiikka todellakin vähentää alkoholin haittoja. Jos alkoholia on tarjolla jatkuvasti ja päivän mittaan monessa paikassa, se myös kasvattaa kokonaiskulutusta. Hän lisää myös, että sillä, mikä alkoholijuoma kulutusta lisää, ei ole suurta merkitystä.
”Maksa ei tiedä, eikä välitä siitä, missä muodossa alkoholi tulee.”
Hän muistuttaa, että alkoholi ei ole mikä tahansa kulutustuote, vaan sillä on yhteiskunnassa paljon haitallisia sivuvaikutuksia.
Nykyisin suuri osa alkoholin vakavista terveyshaitoista johtuu nimenomaan maksasairauksista, jotka vaivaavat myös eteläisen Euroopan maita. Sen sijaan runsaasta kertakäytöstä tunnetuissa maissa kärsitään myös humaltumiseen liittyvistä ongelmista.
Se, millaiseen kulttuuriin on vaikkapa juomatapojen osalta kasvanut, vaikuttaa ihmiseen melko pitkään. Uusien tapojen omaksuminen voi olla hidasta. Kuva: Carolina HusuAlkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt vuodesta 2008 lähtien. Myös muutoin juomakulttuurissa on tapahtunut positiivista kehitystä.
Mäkelä muistuttaa, että juomakulttuuri muuttuu melko hitaasti. Humalakulutus on kyllä vähentynyt samalla kun alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt.
Toisaalta muutosta sellaiseen suuntaan, jossa alkoholia juotaisiin useammin, mutta pienempiä määriä kerrallaan, ei ole juomatutkimuksissa meillä Suomessa nähtävissä. Tapojen suuret linjat ovat melko pysyviä.
”Kokonaiskulutus voi muuttua nopeammin, mutta juomatavat muuttuvat paljon hitaammin”, Mäkelä sanoo.
Se, millaiseen kulttuuriin on vaikkapa juomatapojen osalta kasvanut, vaikuttaa ihmiseen melko pitkään. Uusien tapojen omaksuminen voi olla hidasta.
”Jos saunaoluiden juominen on ollut oma tulokulma alkoholinkäyttöön 40 vuotta, ei välttämättä rupea juomaan viiniä ruuan kanssa, vaikka tällainen tapa ympärillä yleistyisi. Se on ihan eri tapa”, Mäkelä huomauttaa.
- Osaston luetuimmat
