Valokuidusta kodissa näkyy vain pieni seinään kiinnitetty laite, johon valokuitu on vedetty. Kuva: Esko Keski-Vähälä
”Maaliskuussa yhteys pärähti toimimaan” – Kuitua kylille toi valokuidun yli 500 talouden ulottuville
Kaustisen seutukunta toteutti tuetun laajakaistahankkeen alueille, joille sitä ei ole tulossa markkinaehtoisesti.Kaustinen
Etätyöskentely sujuu syrjäkyliltä, kun 250 megabittiä sekunnissa välittävä valokuitu tuo vakaata nettiyhteyttä perheen tarpeisiin. Jukka Hautamäki teki töitä kotonaan hirmupakkasilla Ullavalla. Kuva: Esko Keski-VähäläPakkanen paukkuu liki 30 asteessa, mutta töihin pääsy autolla ei ole Jukka Hautamäen huoli Ullavan Hanhisalon kylässä vuoden ensimmäisinä työpäivinä.
Maaseutuasiamiehenä työskentelevä Hautamäki voi paiskia hommia etätöissä sivukylällä ilman pelkoa nettiyhteyden heikosta laadusta.
”Yhteys vastaa toimiston laatua. Myös perhe kotona on ollut tyytyväinen siitä asti, kun yhteys pärähti toimintaan viime maaliskuussa. Olen itsekin yrittänyt edistää Kuitua kylille -hanketta”, Hautamäki kertoo.
Valokuitua on alueen seutuverkossa jo yli 1 000 kilometriä. Tavoitteena on laajentaa sitä niin, että kaikilla olisi mahdollisuus saada kotiin huippunopea ja toimintavarma nettiyhteys.
Ilmaista valokuidun hankkiminen ei ole, mutta Hautamäki pitää investointia käyttövarmuuden ja -nopeuden kannalta hyvänä. Vajaan tuhannen euron liittymismaksu ja 35 euron kuukausiveloitus menee liittämistöiden osalta kotitalousvähennykseen.
Aivan jokainen talo ei etäisyytensä vuoksi yltänyt verkkoon tässä vaiheessa, mutta eräs kuidutta jäänyt kyläläinen näkee tässä myös mahdollista etua langattoman yhteyden toimivuudelle:
”Eivätpä ole sitten esteenä meille, jotka käytämme sitä yhteyttä.”
Hanhisalo sijaitsee lähellä tulevaa tuulivoimapuistoaluetta ja Syväjärven kaivosaluetta, jossa Keliber aikoo aloittaa litiummalmin louhimisen ja litiumhydroksidin tuotannon tänä vuonna.
Valokuituverkon laajentaminen harvaan asutulle maaseudulle on takunnut. Isot kaupalliset operaattorit ovat olleet kiinnostuneita lähinnä satojen talouksien kuntakeskuksista.
Kylät ja yksittäiset talot ovat toivoneet apua digitaalisuuteen liittyneistä tukihauista, mutta niiden toteutus on saattanut jäädä lupausten asteelle.
Aiemmilla tukikierroksilla paikallisen ely-keskuksen julkisen kuulemisen yhteydessä joku operaattori saattoi ilmoittaa tekevänsä verkon markkinaehtoisesti myös niille alueille, joille oli jo käynnistymässä julkisesti tuettu rakentaminen. Näin on käynyt esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla usealla alueella.
Lehto kertoo, että Maaseuturahaston tukihaussa 2021 Vetelin parille alueelle oli kyläverkkotukea saatavilla, mutta julkisessa kuulemisessa jonkun toimijan ilmoitus suunnitella markkinaehtoista rakentamista samalle alueelle torppasi hankkeen julkisen tuen.
”Seuraavana vuonna aukesi Traficomin laajakaistatukiohjelma, jonka kautta haettiin rahoitusta samoille kahdelle alueelle. Traficomin markkina-analyysi oli aiempaa tiukempi, ja sen perusteella rahoitushakemuksemme meni läpi. Paikallinen toimija Kasenet toteutti hankkeen 50–60 liittymälle”, Kuitua kylille -projektipäällikkö Santtu Lehto sanoo.
”Ihan sama kuka verkot rakentaa, kunhan joku rakentaa. Maaseudulla kaapelin kaivaminen maahan pitkien etäisyyksien päähän harvoihin talouksiin ei pidä sisällään suuria tuottoja. Julkinen tuki on ihan välttämätön verkon parantamiseksi maaseudulla.”
Hautamäen perheen neljästä lapsesta kaksi asuu vielä kotona. Heillä nopea verkko on muun muassa suoratoistopalveluissa ahkerassa käytössä, Jukka Hautamäki kertoo. Kuva: Esko Keski-VähäläKuitua kylille -hankkeessa on järjestetty webinaareja ja kyläiltoja eri puolilla hankealuetta, jotta tieto valokuidun eduista ja mahdollisuuksista leviäisi mahdollisimman laajalle.
”Olemme järjestäneet 16 kyläiltaa, ja osallistuneet lisäksi useisiin muihin alueen tapahtumiin. Tapahtumilla olemme saaneet kyläläiset yhteen keskustelemaan alueen nettiyhteyden nykytilanteesta ja tarpeista. Kyläverkko on kylän yhteinen projekti, ja yhteisöllisyydellä on siinä tärkeä rooli”, Lehto kuvailee.
Valokuidulle on maaseudulla kova tarve, koska tulevaisuuden mobiilitekniikatkaan eivät kehity maaseudulla ilman valokuitua. Valokuidun huippunopea ja tehokas teknologia varmistaa niin suoratoistopalvelujen sujuvuuden kuin esimerkiksi etätyön ja maatilojen robottiratkaisujen hyödyntämisen.
”Jos netti ei toimi, sähköposti ei aukea, eikä TotoTV näy, hyvän elämän edellytykset eivät täyty sen paremmin nuorisolla kuin vanhemmallakaan väellä”, Lehto toteaa.
Kuitua kylille -hankkeessa on jo saatu valokuitua viidelle alueelle, ja lisäksi valokuitua on tulossa kolmelle alueelle Perhoon sekä Kaustiselle. Kasenet toimii verkon rakentajana.
Uusilla kyläverkkoalueilla kaikkiaan noin 500 taloudella on mahdollista liittyä valokuituverkkoon.
Kuitua kylille -hankkeen aikana julkista tukea valokuituverkkojen rakentamiseen on myönnetty hankealueelle noin 543 000 euroa. Julkinen tuki Kasenet Oy:n kyläverkkorakentamiseen on saatu ely-keskuksen kautta maaseuturahaston kyläverkkotukena ja Traficomin laajakaistatukiohjelmasta.
- Osaston luetuimmat
