Ruokakaupan tulevaisuus rakentuu myös maaseudulla yhä enemmän verkkokaupan ympärille.
Aiemmin muun muassa Keskolla työskennellyt analyysiyhtiö Ada Insightsin perustaja Arhi Kivilahti kertoo, että verkkokaupassa otetaan tulevaisuudessa käyttöön nykyistä tehokkaampi ja aiempaa enemmän itsepalveluun keskittyvä malli.
Toisaalta tulevaisuudessa saattaa syntyä malleja, jotka sopivat erityisen hyvin harvemmin asutuille alueille. Ne luultavasti rakentuvat vähintään jossain määrin noudon ympärille. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että ostokset toimitetaan keskitettyyn pisteeseen.
”On vaikea kuvitella, että kaikkein pienimmille paikkakunnille toimitetaan kotiin”, Kivilahti pohtii.
Ruokakaupassa muutokset ovat hitaita. Esimerkiksi kyläkaupoilla ja hypermarketeilla kesti aikanaan 10–20 vuotta ennen kuin ne saavuttivat runsaasti menestystä. Tästä johtuen myös verkkokaupan kasvu vie todennäköisesti aikaa.
”Nämä ovat pitkiä, vuosikymmenten prosesseja, mutta sitten kun ne lähtevät, asiat voivat tapahtua aika nopeasti.”
Asiantuntija ennakoi, että seuraava isompi mullistus voidaan nähdä 2030-luvun puolella. Tuolloin ruuan verkkokauppa saavuttaa nykyistä laajemmin myös pienemmät paikkakunnat.
Vanhoilla, perinteisillä toimijoilla valmiudet vastata muutoksiin ovat uusia pelureita heikommat.
”Samalla tavalla Kesko oli ylivertainen markkinajohtaja kyläkauppojen kanssa, mutta isoihin uusiin myymälöihin satsaaminen oli heille vaikeaa”, Kivilahti vertaa.
Kun tarpeeksi suuri osa ihmisistä tekee ruokakauppaostoksensa verkosta, on odotettavissa, että joku uusi, isompi toimija haluaa markkinalle. Tuo tarpeeksi iso osuus on noin 10 prosenttia. Siihen on kuitenkin vielä matkaa, sillä koronan aikana verkkokaupan osuus kävi 3,2 prosentissa, ja sitten se on laskenut jo alle kolmeen prosenttiin.
Markkinalle ei haluta tulla liian aikaisin, sillä verkkokaupan tehokkuushyötyjen takia olennaista on riittävän suuri volyymi.
Uutta, verkkokauppaa muuttavaa toimijaa voidaan odottaa Suomeen muutaman vuoden sisällä, ehkä vuonna 2030.
”Silloin voisi kuvitella, että mennään yli kymmenen prosentin”, Kivilahti pohtii.
Uusi toimija voi tulla joko Suomesta tai ulkomailta. Kyse voi olla puhtaasti uudesta toimijasta tai sitten joku ulkomainen toimija ujuttautuu Ruotsin tai Baltian kautta Suomeen. Kivilahti nostaa esimerkeiksi Ruotsissa toimivan Willys-ketjun tai myös länsinaapurissamme toimivan MatHem-verkkokaupan.
Suurten vähittäiskaupan jättien, kuten Carrefourin tai Aldin Suomeen tuloon Kivilahti ei usko. Niiden tulo Suomeen olisi ollut realistisempaa noin kymmenen vuotta sitten ennen eurokriisiä. Vielä tuolloin moni jätti suunnitteli kansainvälistymistä. Sittemmin monet ovat joutuneet vetäytymään uusilta alueilta ja keskittymään ydinalueisiinsa sekä pohjoismaita suuremmille markkinoille.
Suomeen tuleva uusi toimija tuskin suunnittelee markkinajohtajuutta, vaan ajatus on ottaa pieni siivu markkinasta. Oletettavaa on, että se keskittyy suhteelliseen pieneen valikoimaan ja tehokkuuteen.
Toiminnan laajentaminen Suomeen kiviljalkakaupan kautta on todella vaikeaa, ja käytännössä ainoa vaihtoehto on verkkokauppa. Tämä johtuu siitä, että parhaat kauppapaikat ovat jo S-ryhmän ja Keskon hallussa.
