Kiinteistöveron jättiremontti voi tuoda lisäkuluja omakotiasujalle – talousrakennusten verohuojennus odottaa yhä tuloaan
Kiinteistöveron kokonaisuudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2024 verotuksessa.
Kiinteistöveron tuotto oli viime vuonna kahden miljardin euron luokkaa, mikä on vähemmän kuin valtion asumistukeen käyttämä summa vuodessa. Kuva: Johannes TervoPetteri Orpon (kok.) hallitus aikoo toteuttaa kiinteistöveron kokonaisuudistuksen, joka koskisi niin maapohjan kuin rakennustenkin arvostamista.
Uudistuksen seurauksena verotusarvot pääsääntöisesti nousisivat, Kuntaliitto arvioi muutosta.
Veroprosenttien vaihteluväleihin tehtävien muutosten johdosta kunnat eivät olisi pakotettuja kiristämään verotuksensa todellista tasoa, eivätkä toisaalta luopumaan nykyisistä verotuloistaan.
Uusia arvostamisperusteita ja kiinteistöveroprosentteja on tarkoitus käyttää ensimmäisen kerran vuodelta 2024 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.
Kuntaliiton mukaan uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa, mutta verorasitus jakautuisi osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken.
Kiinteistövero tuottaa kunnille tänä vuonna noin kaksi miljardia euroa, jolla rahoitetaan kuntien peruspalveluita.
Kiinteistövero muodostaa vuonna 2022 noin neljä prosenttia kuntien kaikista tuloista. Kiinteistöveron merkitystä on viime vuosina asteittain kasvatettu.
”Valtiovarainministeriössä aiemmin valmisteltu uudistus lienee uudenkin esityksen pohjana.” Teemu Lehtinen
”Marinin hallituksen hanke arvostusuudistuksesta meni juntturaan hallituskauden loppusuoralla. Tonttihintakartta on jäänyt ajastaan, ja valtiovarainministeriössä aiemmin valmisteltu uudistus lienee uudenkin esityksen pohjana”, Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo.
Tonttien kiinteistöveron pakkokorotus tekee Lehtisen mukaan arvostusuudistuksesta mutkikkaan – koska on tontteja ja kiinteistöjä, joiden arvoja jo pelkkä arvonuudistus nostaa.
Lehtisen mukaan näin käy varsinkin tonttien veroprosenttien vielä noustessa nykytasosta, koska ne erotetaan yleisestä kiinteistöveroprosentista.
”Alin prosentti 1,3 prosenttia koskisi vain tontteja.”
Kiinteistöveron kokonaistuotto on ollut kaksi miljardia euroa, ja korotus kohdistuisi vain tontteihin. Siitä on kertynyt reilu puoli miljardia.
Lehtisen mukaan kaikkiaan 245 kunnassa jouduttaisiin nostamaan prosenttia 0,93:sta 1,3:een. Niissä alimmista tonttien kiinteistövero nousisi 40 prosenttia nykyisestä.
”Kiinteistöverolipusta voi jokainen katsoa, mikä on tontin prosentti. Tämä olisi haasteellista niille kiinteistönomistajille, joiden arvostuskin nousisi samalla”, Lehtinen summaa.
”Siirtymäsäädökset ja pysyvä muutosleikkuri olisivat tarpeen kohtuullisuuden nimissä.” Teemu Lehtinen
Myös rakennuksien arvostus muuttuu, eikä Lehtisen mukaan ole helppoa yleissääntöä siitä, miten se kohdistuisi. Arvostus perustuisi muun muassa postinumeroon.
"Arvostusperusteet ovat jääneet ajastaan jälkeen, mutta on aika vaikea antaa arvostusperustetta – keskiarvoja ei ole helppoa löytää.”
Markkina-arvon toteuttaminen voisi Lehtisen mukaan pahimmillaan aiheuttaa suuria yliarvostuksia.
”Tätä ei pidä toteuttaa hutaisten. Kohtuuttomia kiristyksiä ei saisi tulla. Siirtymäsäädökset ja pysyvä muutosleikkuri olisivat tarpeen kohtuullisuuden nimissä.”
”Tämä vero kohdistuu investoineille tiloille, jotka ovat monesti suurimmissa vaikeuksissa.” Timo Sipilä
MTK katsoo, ettei kiinteistöverotuksen perusteita tule nykyisestä muuttaa. Järjestö kiirehtii myös vuodelle 2022 luvattua maa- ja metsätalouden talousrakennusten vapauttamista kiinteistöverosta.
”Tämä vero kohdistuu investoineille tiloille, jotka ovat monesti suurimmissa vaikeuksissa”, MTK:n verojohtaja Timo Sipilä huomauttaa tiedotteessa.
Maa- ja metsätalouden tuotantorakennuksista kertyvä verotulojen määrä on vuositasolla noin 14 miljoonaa euroa. Talous- ja tuotantorakennusten veroprosentti on 0,93−2,00 prosenttia.
Ruotsissa maatalouden talousrakennuksista ei makseta kiinteistöveroa.
”Tämä aiheuttaa kilpailuhaittaa ja epäreilun aseman suomalaiselle maataloudelle, mikä pitää korjata.”
MTK vaatii, että esitysluonnos on palautettava uudelleen valmisteltavaksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
