Mökkeilyn kuntakohtaisissa maksuissa rajuja eroja: Maksettavaa voi tulla lähes tuplamäärä halvimpaan verrattuna − katso tästä 20 suosituimman kunnan tilanne

Suomen Omakotiliitto ry:n tekemän selvityksen mukaan mökkeilyn kuntakohtaiset maksut vaihtelevat rajusti. Selvityksessä ovat mukana suosituimmat mökkipaikkakunnat.

Kalleimmissa kunnissa kuntakohtaisia maksuja lankeaa mökkiläiselle maksettavaksi lähes kaksinkertainen määrä verrattuna edullisimpaan kuntaan. Maksut ovat nousseet viime vuodesta keskimäärin 8,6 prosenttia.

Kalleimmat peruskustannukset ovat tänä vuonna Kuopiossa, Kangasalla ja Savonlinnassa. Näissä mökkiläinen maksaa kiinteistöveroa, sähkömaksua ja jätemaksua lähes 1 250 euroa vuodessa. Edullisinta mökkeily on Oulussa, jossa summa on 662 euroa. Eroa kärki- ja häntäpään välillä on näin ollen 589 euroa.

Kalleimmat mökkeilyn peruskustannukset ovat tänä vuonna Kuopiossa, Kangasalla ja Savonlinnassa.  Kuva: Rami Marjamäki

Keskimäärin mökkiläiselle lankeaa maksettavaksi kuntakohtaisia maksuja 981 euroa vuodessa.

Viime vuoteen verrattuna kiinteistövero on noussut keskimäärin 4,4 prosenttia, sähkömaksut 11,3 prosenttia ja jätemaksut 7,4 prosenttia.

Osassa kunnissa sähkömaksut ovat kohonneet lähes kolmanneksella viime vuodesta. Pälkäneellä, Hämeenlinnassa, Asikkalassa ja Kangasalalla mökkeilevillä sähkömaksut ovat nousseet vuoden takaisesta 28,9 prosenttia, Naantalissakin 28,2 prosenttia. Vertailun vuoksi sähkönhinnat ovat myös laskeneet joissain kunnissa. Eniten laskua on Rovaniemellä, jossa sähkö on 8,3 prosenttia aiempaa halvempaa.

Sähkömaksut haukkaavat kaikista kustannuksista 61 prosenttia. Sähkömaksuissa suurimman osan muodostaa selvityksessä sähkönsiirron perusmaksu, joka on 38 prosenttia ilman arvonlisäveroa. Myös energian hinnan osuus sähkömaksuissa on noussut viime vuosina, ja on nyt 26 prosenttia.

Mökkeilyn kustannukset laskettiin 50 m²:n kokoisessa ja 35 vuotta vanhassa puurakenteisessa mökissä, joka sijaitsee omalla, 4 500 m²:n tontilla ja jota käyttää neljä henkeä kesällä. Sähköä kuluu mökillä 1 000 kWh vuodessa. Kuva: MT-arkisto

Kalleimmat ja edullisimmat kunnat ovat pysyneet samoina viime vuodet. Vertailun mukaan kuntien perusmaksut ovat kalliita myös Mikkelissä, Asikkalassa, Hämeenlinnassa ja Paraisilla. Edullisempaa puolestaan on Kouvolassa, Porissa, Rovaniemellä ja Raaseporissa.

Vertailussa on mukana 20 Suomen suurimpiin mökkikuntiin kuuluvaa kuntaa. Niissä on yhteensä reilu 130 000 kesämökkiä, eli yli neljännes koko maan mökeistä.

Mökkeilyn kustannukset laskettiin 50 m²:n kokoisessa ja 35 vuotta vanhassa puurakenteisessa mökissä, joka sijaitsee omalla, 4 500 m²:n tontilla ja jota käyttää neljä henkeä kesällä. Sähköä kuluu mökillä 1 000 kWh vuodessa.

Suomen Omakotiliitto ry:n toiminnanjohtaja Marju Silander kertoo, että suurimmat erot vertailussa muodostuvat sähkökustannuksista. Niissä eroja tulee esimerkiksi siirtohinnasta, joka on sidoksissa mökin sijaintiin. Jakeluverkkoyhtiötä ei nimittäin voi valita tai kilpailuttaa.

”Kiinteistöverosta tulee myös eroja, riippuen verotusarvoista ja kunnan käyttämistä veroprosenteista koskien vapaa-ajan asuntoja”, Silander kommentoi.

Toiminnanjohtaja huomauttaa, että kunta voi houkutella vapaa-ajan asukkaita alueelleen pitämällä maksut maltillisina. Hän kuitenkin painottaa, että kyseessä ovat kunta- ja aluekohtaisesti päätettävät maksut, joten kaikki niistä eivät välttämättä ole kunnan päätettävissä. Eroja voi olla vaikkapa siinä, miten jätehuolto on järjestetty tai miten sähkön myynti hoidetaan.

Omakotiliiton vertailua voi hyödyntää Silanderin mukaan silloin, kun miettii, millaisia juoksevia kustannuksia mökkeilystä aiheutuu hankintahinnan, mahdollisten korkomenojen, vakuutusten ja remontoinnin lisäksi.

”Tiedot antavat myös infoa, joka voi kannustaa alentamaan omia mökkeilyn kustannuksia esimerkiksi hyödyntämällä enemmän kierrätystä tai tekemällä energiatehokkuutta parantavia remontteja”, Silander sanoo.

Esimerkiksi lisäeristämisen, ilmalämpöpumppu ja ikkunoiden vaihto parantavat energiatehokkuutta, mutta samalla parantavat myös viihtyvyyttä.

Vertailussa ei huomioida vesimaksuja. Tämä johtuu Silanderin mukaan siitä, että monella mökillä on oma vesihuolto, kuten oma kaivo.

Vertailuun valittu mökki pohjautuu vuoden 2016 mökkibarometrin tietoihin, ja se edustaa suomalaisten mökkien keskiarvoa.