Näin suomalaiset yritykset selittävät toimintaansa Venäjällä: ”Tämä prosessi vie aikaa”
Ukrainan sota sai viimeistään suomalaiset yritykset lähtemään Venäjältä, ja sinne jääneillä yrityksillä on suuria haasteita markkinoilta poistumisessa.Tilaajalle
Venäjällä toimii vielä muutama suomalainen yritys. Kuvituskuva. Kuva: PexelsSuomalaisten yritysten Venäjältä joukkopaosta huolimatta jokunen yritys on ajautunut pattitilanteeseen.
Materiaaliteknologiayritys Bang & Bonsomer toimii vielä Venäjän markkinoilla.
”Emme vielä voinut lähteä kokonaan Venäjältä, mutta toimintaa on supistettu merkittävästi pienemmäksi”, yrityksen toimitusjohtaja Mikko Teittinen kommentoi tilannetta MT:lle.
Venäjän tytäryhtiön myyntiä on Teittisen mukaan selvitetty, mutta hänestä heidän liiketoimintaansa ei voida käytännössä myydä nykyisessä tilanteessa.
Hän kertoo yrityksellään olevan merkittäviä pääomia Venäjällä, joita kotiutetaan eri toimilla emoyhtiöön Suomeen.
”Tämä prosessi vie aikaa, koska normaali osingonmaksu ei ole mahdollista. Pääomia vapautetaan ja kotiutetaan muilla liiketoiminnan keinoilla.”
Teittinen alleviivaa loppuun, että Bang & Bonsomer noudattaa tiukasti kaikkia sanktiomääräyksiä eikä kehitä uutta liiketoimintaa Venäjällä.
”Prosessi on ollut erittäin haastava ja kestänyt merkittävästi arvioitua kauemmin.” Meri Vainikka
Maaliyritys PPG, joka osti Tikkurilan vuonna 2021, puolestaan ilmoitti jo kesäkuussa 2022 vetäytyvänsä Venäjältä.
”Prosessi on ollut erittäin haastava ja kestänyt merkittävästi arvioitua kauemmin, mutta PPG jatkaa edelleen aktiivisesti joko Venäjän liiketoiminnan myyntiä tai hallittua vetäytymistä Venäjän markkinoilta”, PPG Tikkurilan toimitusjohtaja Meri Vainikka kertoo.
Hän sanoo, että Venäjällä valmistetaan tuotteita ainoastaan paikallisesti hankituista raaka-aineista, ja näitä tuotteita myydään vain Venäjällä.
”Emme tuo tai vie maaleja tai raaka-aineita Venäjälle tai Venäjältä Eurooppaan”, Vainikka kertoo.
”Valitettavasti emme voi antaa tällä hetkellä asiasta enempää tietoja”, hän lopettaa MT:lle.
Maalialalla myös toimiva Nor-Maali aikoo irtaantua Venäjältä, mikä on tällä hetkellä yhtiön tiedotteen mukaan viranomaisten käsittelyssä.
Nor-Maalin hallituksen puheenjohtaja Patrik Kvikant kertoo irtaantumisen edellytyksenä olevan varmuus siitä, ettei heidän omistuksessansa oleva kemiallinen tuotantolaitos joudu ”vääriin käsiin ja sitä hyödynnetä epätoivotuissa käyttötarkoituksissa”.
”Keskitymme tähän vaativaan prosessiin. Muuta kommentoitavaa ei ole”, Kvikant vastaa MT:lle lisätietoja kysyttäessä.
”SRV on useamman vuoden ajan pyrkinyt myymään kauppakeskusomistuksiaan” Saku Sipola
Rakennusyhtiöistä Venäjällä on toiminut SRV, joka ei ole kuitenkaan enää useampaan vuoteen aktiivisesti toiminut Venäjän rakennusmarkkinoilla.
Rakennusyhtiön toimitusjohtajan Saku Sipolan mukaan SRV:n läsnäolo on perustunut osaomistuksiin kolmessa kauppakeskuksessa, minkä lisäksi yhtiöllä on ollut joitakin tonttiomistuksia.
”SRV on useamman vuoden ajan pyrkinyt myymään kauppakeskusomistuksiaan”, Sipola sanoo.
Venäjän hyökkäyksen jälkeen SRV alaskirjasi huhtikuussa 2022 taseestaan lähes kaikki sen Venäjällä sijaitsevat kauppakeskus- ja muut omistukset.
Marraskuussa 2022 SRV ja sen suomalaiset kanssasijoittajat myivät omistuksensa Pietarissa sijaitsevasta Okhta Mall -kauppakeskuksesta.
”Myynti oli osa toimenpiteitä, joilla SRV irrottautuu Venäjän liiketoiminnoista”, Sipola toteaa MT:lle.
Tuorein SRV:n Venäjältä irrottautumistoimenpide oli tämän vuoden elokuun ilmoitus myydä tytäryhtiö SRV Russia Oy:n osakekanta noin 4 miljoonalla eurolla.
Kaupan jälkeen Sipola kertoo SRV:n ainoaksi Venäjän omaisuudeksi jäävän 50 prosentin omistus pietarilaisesta Pearl Plaza -kauppakeskuksesta. Toinen puolisko kauppakeskuksesta kuului kiinalaiselle sijoitusyhtiölle.
”SRV jatkaa kumppaninsa kanssa aktiivisesti neuvotteluja, joilla SRV tähtää omistuksensa myyntiin”, SRV:n toimitusjohtaja kuvaa omistuksen tulevaisuuden suunnitelmia.
- Osaston luetuimmat
