Myös EU:ssa olisi syytä kantaa huolta siitä, mikä joukko siivittää Saksan laitaoikeiston voittokulkua

Berliinin länsipuolella sijaitseva Saksi-Anhalt on Saksassa historiansa puolesta kokoaan suurempi. Ei vähiten Martin Lutherin kuuluisaksi tekemän Wittenbergin vuoksi.

Reilun kahden miljoonan asukkaan osavaltion painoarvo on viime kuukasina ollut kokoaan suurempi myös Saksan poliittisessa keskustelussa.

Saksi-Anhalt valitsee 6. syyskuuta edustajat osavaltioparlamenttiin. Laitaoikeiston AfD voi saada maapäiville ehdottoman enemmistön ja päästä muodostamaan hallituksen oikeistoradikaaleja liehittelevän kärkiehdokas Ulrich Siegmundin johdolla.

Perustuslain noudattamista valvova viranomainen on määritellyt Saksi-Anhaltin AfD:n ”todistetusti äärioikeistolaiseksi”. Jo se pelkästään tekee mahdollisesta vaalivoitosta historiallisen. Mutta sillä on lisäksi koko Saksaa ja EU-Eurooppaa ravistelevia vaikutuksia.

AfD jyrää idän osavaltioiden tämän syksyn vaaleissa ja on selvästi suurin valtakunnallisissa mittauksissa, koska Saksan talous on kuralla. Tilanne on synkin entisen DDR:n alueella.

Puolue on edelleen jyrkän ulkomaalaisvastainen. Se ei kuitenkaan esimerkiksi Saksi-Anhaltissa ratkaise vaaleja.

Autojätti VW on ilmoittanut mittavista irtisanomisista. Ala-Saksissa sijaitsevan konsernin Wolfsburgin tehtaan työntekijöistä iso osa asuu naapuriosavaltio Saksi-Anhaltissa. Kuva: Volkswagen

Suuri osa talouskurimuksen kärsijöistä valitsee AfD:n, koska puolue koetaan ainoaksi vaihtoehdoksi koko sodan jälkeisen ajan valtaa pitäneille kristillisdemokraateille (CDU/CSU) ja sosiaalidemokraateille (SPD).

Saksi-Anhaltin asukkaista 80 prosenttia asuu maaseudulla tai maaseutumaisissa olosuhteissa. Ei siis kaupungeissa eikä varsinkaan suurissa.

AfD on kasvattanut tasaisesti kannatustaan nimenomaan maaseudulla ja pienemmissä keskuksissa. Näin on ollut varsinkin entisessä DDR:ssä, mutta ei enää aikoihin pelkästään siellä. Kehitys huipentuu nyt Saksi-Anhaltissa ja herättää pelkoa.

Saksassa tietysti enemmän kuin missään muualla avoin natsiliehittely ja rasismi ovat perusteltuja syitä yrittää sulkea AfD vallankäytön ulkopuolelle. Mutta nyt, kun puolue jyrää demokraattisissa vaaleissa ylivoimaisesti suurimmaksi, tarkoitus ei enää pyhitä keinoja.

Siksi viime kuukausina on keskusteltu enemmän siitä – tai peloteltu sillä, mitä AfD:n hallitusvalta osavaltioissa ja valtakunnallisesti tarkoittaisi.

Johtava viikkolehti Der Spiegel tituleerasi kannessaan AfD:n Siegmundia Saksan vaarallisimmaksi mieheksi. AfD:n kärkiehdokas käytti saamaansa julkisuutta häpeilemättä hyväkseen. Kuva: Peter Gercke

Johtavien taloustutkimuslaitosten mukaan se olisi myrkkyä EU:n suurimmalle kansantaloudelle. Radikaalin laitaoikeiston pelikirjaa noudattava puolue todennäköisesti horjuttaisi demokraattisia instituutioita, kuten riippumatonta oikeuslaitosta. Se hidastaisi kansantuotteen kasvua merkittävästi, kertoo IfW-tutkimuslaitoksen laaja kansainvälinen vertailu.

AfD:n äänestäjille lupaama politiikka on sekoitus EU- ja eurovastaisuutta, työperäisen maahanmuuton torjumista, huikeita vero- ja sosiaaliturvalupauksia sekä ilmastonmuutoksen kieltämistä. Yhdistelmä leikkaisi hyvinvointia, sanovat asiantuntijat. DIW-taloustutkimuslaitoksen johtaja Marcel Fratzscherin mukaan eniten kärsisivät heikoilla olevan maaseudun asukkaat.

Vaikka laitaoikeisto ei vielä pitkään aikaan kiilaisi valtakunnalliseksi vallankäyttäjäksi, maanvyörymävoitot osavaltioissa vaikuttavat Saksan harjoittamaan politiikkaan. Esimerkiksi siihen, miten suuresta EU-budjetista ollaan valmiita maksamaan suurin osa.

Jo nyt on nähtävissä, että liittokansleri Friedrich Merzin johtama hallitus suuntaa omia budjettivarojaan mieluummin kansallisiin tukiin kuin EU-pottiin. Jatkossa ehkä vielä enemmän alueiden pönkittämiseen, kun maaseutuäänestäjien siivittämä AfD:n voittokulku jatkuu.

Talous ei ole ainoa asia, josta myös Suomen on syytä kantaa huolta, kun AfD:n painoarvo Saksassa kasvaa.

Laitaoikeiston nousu kaventaa liittokansleri Merzin (vas.) liikkumavaraa EU-politiikassa. Pääministeri Petteri Orpo keskusteli Merzin kanssa viime kevään huippukokouksessa. Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKI

Puolue liehittelee Vladimir Putinin johtamaa Venäjää ja vieroksuu rahan syytämistä Putinin hyökkäystä torjuvalle Ukrainalle. Erityisesti itäisessä Saksassa toivotaan sodan loppuvan pian, jotta Venäjältä voidaan taas ostaa halpaa maakaasua.

Tämän kohtuullisen laajan kansalaismielipiteen taustalla on syvä pettymys Saksojen yhdistymisen taloudellisiin seurauksiin. Ja hämmentävän vakaa käsitys siitä, että DDR-diktatuuri oli mainettaan parempi.