
Koska asuntotuet ja ARA:n rakennuttamistuet on rahoitettu valtion velkarahalla, hallitusohjelmaan suunnitellut kiristykset kohdistuvat myös sosiaaliseen asuntotuotantoon.
Kauppalehden haastattelussa asuntopolitiikasta vastaavan ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoi, että hallitus haluaa kohdistaa tuet asunnottomille ja muille vaikeassa asemassa oleville. Hallitus aikoo palauttaa esimerkiksi ARA-asuntoihin asukkaiden tulorajat (KL 3.7.2023).
Rakentamisen kustannusten ja korkojen noustua myös valtion rahoittama ARA-asuntotuotanto romahti viime vuonna 37 prosentilla. Korkotukilainaa saaneet 5 600 asuntoa olivat vain 15 prosenttia koko vuoden asuntoaloituksista.
Finanssikriisissä ARA-asuntotuotanto paikkasi alan suhdannetaantumaa.
Asumistuen ehtojen esitetty muutos koskettaa myös opiskelijoita. Kallein 1-kuntaryhmä (Helsinki) yhdistetään 2-ryhmään, jolloin kuukausittainen omavastuu kasvaa noin 71 euroa. Omavastuu vuokrasta kasvaa 30 prosenttiin.
Muualla Suomessa Kelan maksamaan asumistukeen oikeutetun yhden hengen enimmäisasumismeno on nyt 447 euroa kuussa.

Opiskelijoiden asumistuki vähenee, mutta Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio muistuttaa myös valtiontalouden realiteeteista: hallitus on erityisen haasteellisessa tilanteessa, missä juustohöylä on pitänyt kaivaa esille valtion velkaantumisen pienentämiseksi.
Monilla opiskelijoilla tämä aiheuttaa pohdintaa kasvavista elinkustannuksista selviämiseen. Kiinnostus opiskelija-asuntosäätiöiden asuntoihin voi edelleen kasvaa.
”Opiskelijoiden tuet ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä. Aina kun on puhuttu lamasta tai taantumasta, opiskelijoiden tuet ovat heikentyneet. Vastaavasti parempina aikoina parantuneet”, Tarhio sanoo.