Tuulivoimalat pyörivät talven tuulillakin, mutta tuotanto vaihtelee säiden mukaan. Kuva: Miska Puumala
Tuulivoimajätti vakavissa talousongelmissa Ruotsissa, asiantuntija epäilee samoja riskejä myös Suomessa
Kiinteän sähkönhinnan sopiminen 19 vuodeksi koitui Markbygdenin kohtaloksi, kun tuulten määrä vaihteli ja täytesähkön hinta kiri ylöspäin.Tilaajalle
"Suomessa tuulivoimayhtiöt ovat toistaiseksi pärjänneet hyvin. Hankkeet vaikuttavat olevan terveellä pohjalla”, professori Peter Lund sanoo. Kuva Ilmattaren tuulivoimapuistosta Kainuusta. Kuva: Miska PuumalaRuotsin suurimpiin tuulivoimayhtiöihin kuuluva Markbygden Ett hakeutui äskettäin yrityssaneeraukseen. Jönköpingin kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Christian Sansdtröm totesi Ruotsin TV4:lle, että jopa suuri osa Ruotsin tuulivoima-alasta on taloudellisissa vaikeuksissa.
Uusiutuvaan energiaan perehtynyt Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund kertoo MT:lle tuntevansa hyvin Markbygdenin tapauksen.
”Ison tuulivoimapuiston kiinalainen pääomistaja oli solminut kiinteän myyntisopimuksen alumiinivalmistaja Norsk Hydron kanssa ja lyönyt hinnan kiinni 19 vuodeksi. Omistaja ei ollut ottanut huomioon, että sähkön hinta voi nousta. Tuulivoiman vaihdellessa Markbygden joutui ostamaan Norsk Hydrolle lisäsähköä kalliilla pörssistä.”
Yhtiölle kävi Lundin mukaan samoin kuin Fortumille Uniperin kanssa. Fortum joutui toimittamaan saksalaisille kaasun kiinteällä hinnalla, vaikka sen hinta nousi.
”Jos tuulivoimaa tulee paljon, yhtiöt alkavat syödä toistensa kannattavuutta. Markkina täyttyy.” Peter Lund
Lundin mukaan Markbygdenin kaltaisia tapauksia voi ilmetä Ruotsissa muitakin.
”Tällaiset suorat sähkömyyntisopimukset ovat toimialalle tyypillisiä. Riskittömämpi vaihtoehto on sopimusmalli, jossa tuulivoimayhtiö myy vain tuulisähkön ja ostajan täytyy hankkia loppusähkö.”
Yhtä lailla samanlaisia sopimuksia voi olla Suomessa toimivilla yhtiöillä, Lund sanoo.
”Ei se ole pois suljettua. Tällaiset sähkön suoramyyntisopimukset ovat olleet periaatteessa edullisempia, koska tuottaja saa parempaa hintaa muun muassa siksi, että ostajalle sähkön hinta pysyy vakaana.”
Lund sanoo, että yhtiöiden sopimuksista on vaikea tietää, sillä ne ovat liikesalaisuuksia. Suomen tuulivoimamarkkina on kuitenkin Ruotsia huomattavasti pienempi, joten mahdollisista tappioistakaan ei tulisi yhtä suuria.
"Suomessa tuulivoimayhtiöt ovat toistaiseksi pärjänneet hyvin. Hankkeet vaikuttavat olevan terveellä pohjalla: esisuunnittelu on tehty hyvin ja sijoittajat ovat vakavaraisia.”
”Keskeistä on oman ja vieraan pääoman suhde.” Peter Lund
Sähkön toimitussopimusten ohella tuulivoimayhtiöiden kannattavuuteen vaikuttaa pääomarakenne.
”Markbygdenin kiinalaisella omistajalla oli paljon pääomalainaa, ja korkojen nousu heijastuu kannattavuuteen. Keskeistä on oman ja vieraan pääoman suhde”, Lund konkretisoi.
Hänen mielestään tuulivoimayhtiöiden kannattaa terästäytyä riskien hallinnassa. ”Investoinneissa on yleensäkin paljon epävarmuustekijöitä ja varsinkin nyt taloustilanne on herkkä.”
Tämä on huomattu myös yhtiöissä. Esimerkiksi IWP Partners muistuttaa toimintakertomuksessaan: ”Oman laajamittaisemman tuotantokapasiteetin ollessa vielä rakenteilla sähkön korkeat ostohinnat ovat vaikuttaneet hyvin negatiivisesti sähkömyyntiliiketoiminnan tulokseen.”
Tuulivoiman ansaintamahdollisuudet eivät myöskään ole rajattomat. Lundin mukaan tuulivoimayhtiöiden kannattavuus heikkenee nykyisillä investointimäärillä väistämättä.
”Jos tuulivoimaa tulee paljon, yhtiöt alkavat syödä toistensa kannattavuutta. Markkina täyttyy”, Lund huomauttaa.
”Arvio toki on, että kysyntä kasvaa, kun sähköistäminen on maailmalla keskeinen strategia. Mutta miten esimerkiksi vetyhankkeet toteutuvat? Se voi olla hyvinkin merkittävää kannattavuudelle.”
Suomessa on vireillä poikkeuksellisen paljon tuulivoimahankkeita. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan toukokuussa 2023 Suomessa oli julkaistu suunniteltuja maatuulivoimahankkeita yli 63 100 megawatin verran ja merelle yli 57 600. Tämän vuoden loppuun mennessä tuotantotehoa arvioidaan olevan 7 200 megawattia.
Lisäksi Suomen hallitus vahvisti äskettäin jättimäisen viiden merituulivoima-alueen hankkeen Pohjanlahdelle. Sitä luonnehdittiin maan suurimmaksi yksittäiseksi energiainvestoinniksi kautta historian. Se lisäisi vuotuista sähköntuotantoamme yli kolmanneksella.
Lundin mukaan trendinä on, että uusien tuulivoimaloiden rakentaminen siirtyy merialueille.
”Mutta merituulivoima on vielä selvästi kalliimpaa kuin maatuulivoima. Sen kannattavaksi saaminen on vaikeaa ilman valtiontukea.”
Ruotsin TV4:n juttuun pääset tästä.
Tuulivoimayhtiöillä ei välttämättä ole omaa henkilökuntaa, vaan ylläpito voidaan ostaa ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Kuva: Miska PuumalaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
