Uudet luvut paljastavat uskomattoman käänteen: Osa hyvinvointialueista takoo taloutensa plussalle

Usean hyvinvointialueen taloustilanne on kahdesta edellisestä mollivoittoisesta vuodesta kääntynyt huomattavasti parempaan suuntaan, selviää Valtiokonttorin tuoreista, hyvinvointialueiden vuoden 2025 tilinpäätösennusteista.

Kovinta ylijäämää tekevät tänä vuonna Pirkanmaa (lähes 100 milj.), Länsi-Uusimaa (n. 87 milj.) ja Varsinais-Suomi (n. 55 milj.). Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan budjetit ovat turvallisesti ylijäämäisiä.

Ennusteen mukaan yhteenlaskettuna hyvinvointialueiden talous kääntyy tänä vuonna noin 240 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.

Valtiovarainministeriön (VM) hyvinvointialueiden ohjausosaston johtava erityisasiantuntija Antti Väisänen avaa syitä ylijäämän kertymiseen.

”Ylijäämä oli tälle vuodelle odotettu, koska valtion rahoitusta hyvinvointialueille lisättiin suunnitellusti ja alueilla on tehty hyvää työtä kustannusten kasvun hillitsemisessä.”

Ylijäämät menevät kuitenkin edellisten vuosien alijäämien kattamiseen, koska alueiden pitäisi kattaa ne ensi vuoden loppuun mennessä. VM:ssä on tosin valmistelussa esitys, jossa alijäämän kattamiseen voi saada tietyin ehdoin lisäaikaa vuoteen 2028 asti, jos alueelle ei kerry enää uutta alijäämää tänä vuonna.

”Tilinpäätösennusteiden perusteella voi sanoa, että alueellinen eriytyminen jatkuu”, Väisänen sanoo.

Eniten miinukselle menee ennusteen mukaan Keski-Suomi yli 70 miljoonan euron alijäämällä. VM otti kyseisen hyvinvointialueen viime syksyllä valtion tarkempaan ohjaukseen ja tänä kesänä ohjaus jatkui alueen arviointimenettelyyn. Menettelyssä hyvinvointialueiden päätösvaltaa rajataan.

Myös Itä-Uusimaa ja Lappi ovat VM:n arviointimenettelyssä. Ennusteen mukaan Itä-Uudenmaan alijäämä on tänä vuonna hieman yli 14 miljoonaa ja Lapin noin 30 miljoonaa euroa. Menettelyn aikana alueet eivät esimerkiksi saa omilla päätöksillään laajentaa palveluvalikoimaa.

Muita suuria alijäämiä tänä vuonna tekevät muun muassa Etelä-Pohjanmaa (n. 31 milj.), Etelä-Savo (n. 19 milj.), Kymenlaakso (n. 17 milj.) ja Pohjois-Savo (17 milj.).

Huonosti hoidettu talous ja suuret alijäämät voivat tarkoittaa vaikkapa sitä, että uutta sairaalaa vanhan ja rempallaan olevan tilalle ei voida rakentaa. Tulevaisuuteen investointi on toisin sanoen epävarmempaa kuin hyvässä taloustilanteessa.

Lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sekä Satakunta olivat tarkemmassa valtion ohjauksessa tämän vuoden kevääseen asti. Näiden hyvinvointialueiden taloustilanne näyttää parantuneen viime vuodesta, sillä Satakunnassa ennustetaan ylijäämäksi lähes 16 miljoonaa sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella miltei 32 miljoonaa euroa.

Kahdelta ensimmäiseltä toimintavuodelta hyvinvointialueilta kertyi alijäämää noin 2,4 miljardia euroa, joten tämän vuoden ennustettu ylijäämä laskee alijäämän 2,2 miljardiin euroon. Ensi vuonna hyvinvointialueiden pitäisi siis tehdä yli kaksi miljardia euroa ylijäämää, jotta massiivinen alijäämä saadaan katettua lain mukaan vuoden 2026 loppuun mennessä.

”Ensi vuoteen liittyy huomattavaa epävarmuutta ja talousarviot ovat vasta valmistelussa. On ilmeistä, että alijäämät ovat usealla alueella niin syviä, ettei niitä kateta vuoden 2026 loppuun mennessä”, Väisänen sanoo.

Väisänen kuitenkin kertoo, että esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla kertyneet alijäämät ovat selvästi keskimääräistä alhaisemmat, joten määräaikaan pääsemisen edellytykset ovat paremmat.

Tämän vuoden lopulliset tilinpäätökset voivat Väisäsen mukaan näyttää hyvinkin erilaisilta verrattuna tilinpäätösennusteisiin. Näin kävi ainakin viime vuonna, koska ennuste heitti yhteensä noin 300 miljoonaa euroa.

Voi siis olla, että tänäkin vuonna lopullinen luku muuttuu ennustetta paremmaksi tai huonommaksi.