Jere Nieminen ja Jaana Pippola keräävät keltamaitteen siemeniä Pahaniemen sillan vieressä olevalla kompensaatioalueella Turussa. Kerätyt siemenet voidaan käyttää uusissa projekteissa lähialueilla. Kuva: Fanny NiittymaaTurkuJere Niemisen työ tuotti tulosta: Uhanalaiselle perhoslajille löytyi uusi elinympäristö, kun edellinen tuhoutui ratapihan tieltä
Ennallistamisprojekteihin perehtynyt Jere Nieminen luo uhanalaisille hyönteisille ja kasveille uusia elinympäristöjä. Ainakin juurilasisiiven kohdalla työ onnistui.TilaajalleUhanalainen perhoslaji, juurilasisiipi, on onnistuttu pelastamaan Turussa siirtämällä sen elinympäristö uuteen paikkaan.
Perhosen alkuperäinen elinympäristö tuhoutui Heikkilän ratapihahankkeen tieltä, mutta tuoreen hyönteisselvityksen mukaan laji on kotiutunut onnistuneesti Pahaniemen sillan kupeeseen vuonna 2023 perustetulle kompensaatioalueelle.
Kompensaatiokedon takana on luonnonkasvien taimia kasvattavan Tuleva Luonto -yrityksen perustaja Jere Nieminen.
”Saimme Väylävirastolta luvan mennä ratapiha-alueelle keräämään siemeniä ja taimia kahtena kesänä ennen alueen tuhoutumista. Taimet siirtoistutettiin ja siemenet kylvettiin Pahaniemen kompensaatioalueelle”, Nieminen kertoo.
Perustamisen yhteydessä nurmikon päälle tuotiin 20 senttimetriä hiekkaa. Hiekkakerroksen ansiosta vanha kasvillisuus saadaan tukahdutettua ja maaperästä saadaan riittävän ravinneköyhä.
Nykyisin Turun kaupunki vastaa kedon hoidosta: haitallisia rikkakasveja pitää ensimmäisinä vuosina torjua kitkemällä, ja keto niitetään loppukesän tai alkusyksyn aikana.
Pahaniemen kompensaatioalueella on myös Suomessa harvinaista hirvenputkea, jota esiintyy Suomessa vain Turun ympäristössä, saaristossa ja Ahvenanmaalla. Kuva: Fanny NiittymaaNiemisen yrityksen ydinosaamista ovat Pahaniemen kompensaatioalueen kaltaiset ennallistamisprojektit.
”Eniten toteutan kokonaisia niittyprojekteja avaimet käteen -tyylillä, eli suunnittelen niityn alusta asti: kerään siemenet, kasvatan taimet ja perustan niityn”, Nieminen kuvailee.
Kerättyjen siementen tietoihin tallennetaan aina GPS-koordinaatit ja kerääjä. Geneettisen monimuotoisuuden suojelemiseksi luonnonkasvien siemeniä voidaan käyttää vain lähialueilla.
Keltamaite on juurilasisiiven tärkeä ravintokasvi. Kuva: Fanny NiittymaaTarve elinympäristöjen ennallistamiselle kasvaa jatkuvasti rakentamisen tieltä häviävien luontoalueiden vuoksi. Tulevan Luonnon asiakkaina on yleensä kaupunkeja ja yrityksiä, ja pääsääntöisesti alkuperäisen luonnon tuhoaja maksaa uuden kompensaatioalueen perustamisen. Hankkeisiin hyödynnetään myös julkisia hankerahoja.
Maa- ja metsätaloustiedettä opiskellut ja hallintotieteestä tohtoriksi väitellyt Nieminen on tehnyt ennallistamistyötä yli 15 vuotta ja ollut perustamassa muun muassa Tampereen seudulle luonnonniittyjä luonutta Villi vyöhyke -yhdistystä.
Kaksi vuotta sitten Nieminen perusti Tuleva Luonto -yrityksen viedäkseen työn suurempaan mittakaavaan. Nyt yritys työllistää jo viisi henkeä.
”Esimerkiksi New Yorkissa on kaupungin omistama luonnonkasvien tuotantolaitos, joka hoitaa Central Parkin niittyjä ja kaupungin viheralueita.”
Tuleva Luonto on Suomessa ensimmäinen laatuaan, ja Niemisen mukaan Suomi laahaa ennallistamisasioissa muuta maailmaa jäljessä.
”Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan verrattuna Suomessa ollaan monta kymmentä vuotta myöhässä. Esimerkiksi New Yorkissa on kaupungin omistama luonnonkasvien tuotantolaitos, joka hoitaa Central Parkin niittyjä ja kaupungin viheralueita”, Nieminen toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
