Pahin vielä tulossa: Maatilojen korkokulut kasvoivat jo viime vuonna viidenneksen
”Korkokustannusten nousu realisoituu kaikilla, joilla on velkaa.”Tilaajalle
Maatilojen laajennusinvestointeja on tehty normaalia vähemmän muun muassa rakentamiskustannusten kallistumisen vuoksi. Kuva: Kai TirkkonenKorkokulut nousivat lainaa ottaneilla maatalouden harjoittajilla vuonna 2022 keskimäärin viidenneksellä.
”Korkokulujen nousu realisoitui kaikilla, joilla on ollut velkaa. Viime vuoteen verrattuna korkomenojen nousu voi tänä vuonna olla 40—50 prosenttia”, arvioi Pellervon taloustutkimuksen PTT:n vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.
Vuosi 2022 oli rahoitusmaailmassa vedenjakaja. Alkuvuosi kului vielä nollakorkojen maailmassa. Korot nousivat inflaation ja keskuspankkien ohjauskorkojen nostojen siivittämänä koko loppuvuoden.
Euroopan keskuspankki on viimeisen vuosipuoliskon aikana nostanut korkoja 2,5 prosenttiyksikköä. Markkinoilla odotetaan edelleen kolmea peräkkäistä koronnostoa: ensimmäiset kaksi puoli prosenttiyksikköä kerrallaan ja sen päälle vielä 0,25 prosenttiyksikköä.
Tammikuussa 2023 yleisimmin käytetty viitekorko, vuoden euribor, noteerataan noin 3,3 prosenttiin. Lainanottajalle sen päälle tulee pankin tai rahoituslaitoksen asiakaskohtainen marginaali.
Myös maatilalainojen viitekorkona käytetetään yleisimmin 6 tai 12 kuukauden euriboria.
”Viidenneksellä maatiloista rahoitustilanne on suhteellisen kriittinen ja tilan jatkaminen on haastavaa. Viidenneksellä taloustilanne on erittäin hyvä ja väliin jäävälle noin 50 prosentin osuudelle asiakastiloista tilanne on vähintäänkin tyydyttävä”, kuvaa maatilojen rahoitustilannetta OP Ryhmän maa- ja metsätalouspalveluista vastaava johtaja Teppo Pöllänen MT:lle.
Kun investoinnit laajennuksiin ja tuotantolaitoksiin on jätetty epävarmassa tilanteessa ja rakennuskustannusten noustua väliin, osalle maatiloista on kertynyt pankkitileille pääomia.
Ääripäihin polarisoitunut rahoitustilanne on havaittu myös PTT:n keräämissä tilastoissa.
”Kaikilla tiloilla ei ole lainaa, ja eri tuotantosuunnilla lainakannat vaihtelevat”, PTT:n Päivi Kujala vahvistaa.
Maatilojen kokonaislainakanta on 4,7 miljardia euroa.
OP Ryhmällä on 68 prosentin markinaosuus maatilarahoituksesta. OP:n lainakanta on noin kolme miljardia euroa.
OP Ryhmän Pölläsen arvion mukaan asiakkaiden maksuvaikeuksia tullaan ”jossain määrin näkemään”.
Maataloudessa kevät—kesän aikana järjestämättömien lainojen määrä kasvoi. Suomen Pankki noteerasi maatalouden ongelmaluottojen kasvaneen määrän viime maaliskuun katsauksessaan: ”Maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen paljon lyhyessä ajassa, mikä saattaa näkyä lisäongelmina tulevaisuudessa.”
OP:n Pöllänen kertoo maa- ja metsätalousasiakkaille kertyneen patoutunutta investointitarvetta ja investointivelkaa.
”Käyttöpääomalainoitusta on ollut jonkin verran, mutta sekin jäi odotuksia alhaisemmaksi”, Pöllänen viittaa päätyneeseen vuoteen ja satokauteen.
Osa tiloista oli ennakoinut panosten kallistumisen. Suuri osa muun muassa kallistuneista lannoitteista oli hankittu jo ennakkoon. PTT:n Kujala arvioi eniten vaikeuksia olleen siipikarjasektorilla rehun hinnan nousun vuoksi.
Kun tuotantopanosten hinnat nousivat vuonna 2022 jyrkästi, tiloilla nostettiin myös käyttöpääomalainoja hankintoihin.
Suurin osa tuotantolaitoksiin kuten navettoihin ja niiden laajennuksiin otetuista lainoista on ollut valtion korkotukilainoja. Korkotuki on ollut kolme prosenttia ja lainanottajalle on jäänyt maksettavaksi prosentti koroista.
Kun kokonaiskorko nousee yli neljään prosenttiin, maatilayrittäjän korko-osuus kasvaa.
PTT:n Kujalan mukaan Ruokavirastolta haettavien investointiavustushakemusten määrät ovat laskeneet sekä vuonna 2021 että 2022.
PTT aloittaa erityisen maatalouden rahoitusasemahankkeen, jossa muuttuvassa toimintaympäristössä kerätään tietoa alan rahoitustilanteesta.
- Osaston luetuimmat
