Järjestelmä petti ammattikorkeakoulut ‒ kymmenet miljoonat jumissa ministeriön it-ongelmissa
Ammattikorkeakoulut ovat tyrmistyneitä, koska ministeriön ongelmien vuoksi kansalliset viranomaiset eivät ole voineet jakaa uuden EU-ohjelmakauden alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta. Kyse on yksistään ammattikorkeakoulujen osalta kymmenistä miljoonista euroista.
Ammattikorkeakoulut ympäri Suomen ovat tulleet toimeen ilman ministeriössä jumittavia rahoja, mutta nyt mitta alkaa tulla täyteen. Kuva: Mikko SoiniSuomen aluekehittäminen hidastuu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimimattoman tietotekniikkajärjestelmän vuoksi, ammattikorkeakoulujen pitkän aikavälin strateginen kehittäminen vaikeutuu ja yrityksille, niin pienille kuin keskisuurille, koituu vaikeuksia.
Esimerkiksi tällaisia ongelmia ministeriön it-järjestelmäongelmien heijastuksista listaavat ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen ja Vaasan ammattikorkeakoulun TKI-johtaja Marja-Riitta Vest.
”Tilanne on suoraan sanottuna käsittämätön, eikä siihen ole luvassa nopeaa ratkaisua vaikka tietotekniikka saataisiin kuntoon tänään. Ongelma on kestänyt jo lähes kaksi ja puoli vuotta”, Mielityinen viittaa EU-ohjelmakauteen 2021–2027.
Rehtorineuvoston laskujen mukaan pelkästään ammattikorkeakoulujen kohdalla kyse on vuositasolla jopa kymmenistä miljoonista euroista.
Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Johanna Osenius myöntää kritiikin osuvan oikeaan osoitteeseen. Ministeriön laskelmien mukaan 87 miljoonaa euroa on tällä hetkellä tilittämättä eteenpäin.
”Maksatuspäätöksiä ei voi tehdä, koska järjestelmä ei toimi. Toimintojen digitalisointi vie aikaa, eikä maksatusosio ole vielä valmis”, Osenius huokaa.
”Maksatuspäätöksiä ei voi tehdä, koska järjestelmä ei toimi.” Johanna Osenius
”Maksatukset käynnistyvät kesäkuussa yksinkertaisimpien kustannusmallien osalta, mutta kaikki maksatukset toimivat vasta vuodenvaihteessa.”
Ammattikorkeakouluista on väläytelty jopa sellaista vaihtoehtoa, että päätökset tehtäisiin paperille, jotka joskus myöhemmin syötettäisiin toimivaan järjestelmään. Estääkö mikään tällaista?
”Paperisia päätöksiä ei voi tehdä lainsäädännön vuoksi. Tarvittaisiin lainmuutos, joka ei vaatisi päätöksiä digitaalisessa muodossa”, Osenius vastaa.
Järjestelmäongelmien takia ammattikorkeakoulut ja myös muut hanketoimijat ovat joutuneet aloittamaan esihyväksyttyjä hankkeita omalla taloudellisella riskillä. Osalla korkeakouluista ei puolestaan ole mahdollista pitää kiinni hyvistä työntekijöistä, kun palkkarahat ovat saamatta.
Ammattikorkeakouluissa on kannettu huolta myös siitä, menettääkö Suomi eurot mahdollisesti pysyvästi, mikäli niitä ei saada tavoiteaikoihin mennessä käytettyä. Mikäli rahoituspäätös tulisi loppuvuodesta, ei rahoitusta ehkä ehditä enää täysimääräisesti käyttää.
”On vaara, että Suomeen myönnetyt myöntövaltuudet siirtyvät käytettäväksi muissa EU-maissa. Tilanne on absurdi Suomen kansallisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotavoitteiden suhteen”, Ida Mielityinen summaa.
”On vaara, että Suomeen myönnetyt myöntövaltuudet siirtyvät käytettäväksi muissa EU-maissa.” Ida Mielityinen
Samaa sanoo Vaasan ammattikorkeakoulun Marja-Riitta Vest.
Hänen mielestään ei ole järkevää, jos rahat yritetään käyttää ministeriön it-ongelmien vuoksi kovalla kiireellä. Kyse on kuitenkin isosta asiasta, ammattikorkeakoulujen kyvystä palvella alueita ja pk-yrityssektoria.
”Surullista on, että tämä on kestänyt jo näin kauan. Pitkän aikavälin strateginen suunnittelu vaurioituu. Ja meillä on ollut näitä järjestelmäongelmia ministeriön kanssa ennenkin”, Vest miettii.
Uudet avauksetkin jäävät vähiin, mikäli ammattikorkeakoulujen pääomat sitoutuvat palkanmaksuun, eikä hankkeiden maksatuksia näy eikä kuulu. Hankkeet, asiat ja kehittäminen junnaavat eikä mikään pyöri.
Aluekehitysjohtaja Johanna Osenius kertoo, että Suomi todella voi menettää EU-rahoja, mikäli niitä ei ehdittäisi käyttää tavoiteajassa. Kovin todennäköisenä hän ei kuitenkaan tällaista pidä. EU-tasolla kuluvan ohjelmakauden alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta on toistaiseksi jaettu Oseniuksen mukaan vasta vain yksi prosentti.
- Osaston luetuimmat
