Kun 1,5 miljardin euron datakeskus valmistuu, kallistuuko sähkölasku?
Sähkön kysynnän raju kasvu tuo nostopainetta sähkön hintaan.TilaajalleSeinäjoki
Kuvituskuva. Kuva: Harri Kallio-KurssiLue artikkelin tiivistelmä- Seinäjoelle rakennetaan Pure DC:n ja SDC Venturesin datakeskus. Ensimmäinen vaihe on yli 100 MW ja arviolta 1,5 miljardin euron hanke, jota voidaan laajentaa 550 MW:n ja 7,5 miljardin euron kampukseksi. Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilän mukaan rakentaminen työllistää noin 3 000 ihmistä ja ylläpito 100–150 työntekijää. Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilän mukaan hanke ei nosta paikallista sähkön hintaa.
Seinäjoella on rakentumassa merkittävä, ensi vaiheessa arviolta 1,5 miljardin euron arvoinen datakeskus.
Brittiyhtiö Pure DC:n hanke toteutetaan yhdessä suomalaisen kehitysyhtiö SDC Venturesin kanssa.
Ensimmäinen vaihe käsittää yli sadan megawatin kokonaisuuden, jota voidaan laajentaa tulevaisuudessa jopa 7,5 miljardia euroa maksavaksi, 550 megawatin (MW) kapasiteetin datakeskuskampukseksi.
Datakeskuksissa megawateilla mitataan laitoksen sähkötehon kapasiteettia eli kuinka paljon sähköä keskus voi enimmillään ottaa vastaan ja käyttää.
Sähköä käyttävät palvelimet, tallennuslaitteet ja verkkokytkimet. Lisäksi palvelimien tuottaman valtavan lämmön poisjohtamiseen tarvittavat ilmastointi-, vesikierto- ja jäähdytyslaitteistot.
Myös sähkönjakelu, varavoimakoneet ja keskeytymättömän virran syötön järjestelmät kuluttavat sähköä.
Työllistävintä on maanrakennus ja perusrakentaminen.
Seinäjoen kaupungin yleisötilaisuudessa keskusteltiin äskettäin hankkeen hyödyistä ja haitoista.
Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä korosti hankkeen suorina vaikutuksina rakennusaikaisten ja pysyvien työpaikkojen, maakauppojen tuoman tulon ja verotulojen kannalta.
Kaupunki myi 22 hehtaarin tontin Kivennevan alueella Itäväylän varressa 3,9 miljoonalla eurolla viime huhtikuussa. Tietoliikennerakennukseksi luokiteltavan laitoksen kiinteistövero on ensimmäisessä vaiheessa noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa.
”Rakentamisaika nostaa työllisyysluvun noin kolmeen tuhanteen ja ylläpito myöhemmin sata, sataviisikymmentä työpaikkaa. Lisäksi hanke tarkoittaa meille paljon palveluiden ostoa, luo uutta osaamista ja innovaatioita. Keskus voi synnyttää kumppanuuksia ja uusia opintopolkuja korkeakoulutuksellemme”, Kiiskilä sanoi.
Maanrakennus ja perusrakentaminen työllistävät seudulla eniten, mutta kaikkia hankkeen erityisosaajia ei riitä Suomesta.
Datakeskus voi jopa tuplata sähkönsiirron vaiheittain.
Tärkein yleisökysymys Seinäjoella oli hankkeen vaikutus sähkön hintaan.
Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilän mukaan verkkoyhtiö Seiverkot toimittaa datakeskukselle liittymän ja uuden sähköaseman. Datakeskus voi jopa tuplata sähkönsiirron vaiheittain.
”Asiakashintoihin se vaikuttaa sähkönsiirrossa alentavasti, kun Seiverkkojen liikevaihto kasvaa. Siirtohintamme kuluttajalle on yhä vuoden 2016 tasolla”, Hätilä huomautti.
Hätilän mukaan sähkön tai kaukolämmön hinta ei nouse Seinäjoen hankkeen takia.
”Datakeskus hankkii sähkön muualta, Seiverkot ei sitä keskukselle myy. Sähkön myyntihinta muodostuu Pohjoismaisessa sähköpörssissä. Jos Suomeen tulee jopa sata uutta datakeskusta, aivan varmasti tarvitaan lisää sähköntuotanto- ja verkkokapasiteettia.”
EPV Alueverkko Oy valmistelee Seinäjoelle uutta 110 kilovoltin voimajohtoyhteyttä Alakylän sähköasemalta Kivennevalle. Uutta kapasiteettia tarvitaan parhaillaan rakennettavan datakeskuksen takia.
Uusi voimajohto sijoittuu suunnitelmissa metsämaita jo nyt halkovan voimajohtoaukean viereen. Voimajohto kulkee Kyrkösjärven yli lähellä vuoden 2016 asuntomessualuetta.
Lähin asutus on noin kilometrin päässä.
Datakeskusten negatiiviset vaikutukset liittyvät useimmiten energiankulutukseen, rakennushankkeiden ympäristö- ja luontovaikutuksiin sekä vesitalouteen.
Seinäjoen ympäristönsuojelujohtaja Hanna Latva-Kiskolan mukaan varageneraattoreista ja jäähdytyksestä lähtevä melu on yksi suurimpia haittoja. Lainmukaiset meluvaatimukset ratkaistaan lupavaiheessa.
Melutason on yhtiön taholta arvioitu olevan 45 desibeliä, eli keskustelun verran. Lähin asutus on noin kilometrin päässä.
”Jäähdytystarvetta on meillä ehkä vähemmän kuin muualla ja varageneraattorit ovat käynnissä vain tarvittaessa. Yva-menettely (ympäristövaikutusten arviointi) on lupa- ja valvontaviraston käsissä, jos he sitä tarvitsevat. Luontoselvityksiä on jo tehty, eikä herkkiä luontoarvoja ole hankealueelta löydetty”, Latva-Kiskola sanoi.
Keskuksen vesijärjestelmä on suljettu, joten se ei näy muuhun käyttöön. Alue sijaitsee Seinäjoen itäisen ohikulkutien läheisyydessä.
Datakeskuksen synnyttämä hukkalämpö käytetään kaukolämpöverkkoon, mutta sen hyödyntämistä varten tarvitaan miljoonien investoinnit lämpöpumppuihin.
Suomen sähköjärjestelmään solmittujen sähkönkulutuksen liittymissopimusten määrä on kasvanut voimakkaasti, Fingrid tiedottaa.
Elokuun puoliväliin mennessä liittymissopimusten tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu lopullinen kokonaislaajuus on hanketoimijoiden ilmoittamien tietojen perusteella yhteensä lähes 5 gigawattia.
Lisäksi rakenteilla ja toiminnassa olevien sähkökattilahankkeiden yhteenlaskettu teho on ylittänyt 3 gigawattia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
