Eaton rakentaa Vantaalla laitteita, joita käytetään datakeskuksissa. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen
Datakeskusten lupaukset puntarissa – yksi vähennysoikeus voi kuitata kymmenen vuoden kiinteistöverot
Tuore raportti kyseenalaistaa tavan uutisoida datakeskuksista. Professorin mukaan keskustelu lähtee heti alusta väärälle raiteelle, kun puhutaan vääristä numeroista.Tilaajalle
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju on tutkinut datakeskuksia yli 15 vuotta ja kirjoittanut niistä useita tieteellisiä vertaisarvioituja artikkeleita. Taustalla Eatonin tilat, joissa rakennetaan laitteita datakeskuksiin. Kuva: Lari Lievonen, Susan B. Heikkinen, koonnut: Elias Piilola”Halusimme tuoda tolkkua tähän keskusteluun.”
Näin sanoo julkisesta datakeskuksiin liittyvästä keskustelusta Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju.
Hän on toinen kirjoittaja heinäkuun lopussa julkaistussa raportissa, jonka otsikko on ”Datakeskusten faktat ja fiktiot”. Kirjoittajat halusivat tuoda esille datakeskusten todellisia riskejä ja mahdollisuuksia.
Kangasharjun mukaan uutisia seuraamalla tulee helposti vaikutelma, että koko Suomen sähköntuotanto tarvitaan pian uusien datakeskusten pyörittämiseen.
Uusien datakeskuksien tehontarpeesta uutisoidaan maksimiluvuilla, vaikka näihin lukuihin ei välttämättä ikinä päästä.
”Ne maksiminumerot ovat suunniteltu kaukaiseen tulevaisuuteen. Googlekin on kasvattanut datakeskuksiaan Haminassa vaiheittain”, Kangasharju sanoo.
”Keskustelu lähtee jo heti alusta väärälle raiteelle, kun puhutaan täysin vääristä numeroista.”
Raportin mukaan datakeskukset maksavat selkeästi eniten arvonlisäveroa (alv) verrattuna muihin veroihin. Esimerkiksi tuotannossa oleva 100 MW keskuksen verotuotot jakautuisivat näin: 14,4 miljoonaa euroa alvia ja muita veroja 13,4 miljoonaa euroa.
Datakeskukset eivät kuitenkaan usein myy alvia sisältävää palvelua Suomessa, vaikka saavatkin alvin palaukset tekemistään hankinnoista. Yksittäisen datakeskustoimijan kohdalla suurin alvin palautus oli Suomessa 240 miljoonaa euroa vuodessa.
Yhden vuoden alv-palautuksella kattaisi siis yhteisö- sekä kiinteistöverot 15 vuoden ajalta, olettaen että jokainen vuosi olisi ollut verotukseltaan sama kuin esimerkissä 100 MW keskuksen verotuotoista.
Yhdysvalloissa onkin todettu datakeskusten verohelpotusten jäävän käytännössä yritysten kassaan positiivisena ja yleiseen hyötyyn nähden negatiivisena vaikutuksena.
”Jos toimijat tekisivät voittoa ilmankin verohelpotuksia, niin totta kai silloinhan ne (verohelpotukset) ovat suoraa lisävoittoa heille”, Kangasharju sanoo.
Alv-palautus ei kuitenkaan ole tuki, vaan verojärjestelmän ominaisuus.
”Keskustelu lähtee jo heti alusta väärälle raiteelle, kun puhutaan täysin vääristä numeroista.”
Raportin mukaan keskusten sähkösopimukset eivät kannusta riittävästi kysyntäjoustoon niinä päivinä, kun pelkät uusiutuvat energialähteet eivät tuota riittävästi sähköä.
Datakeskusten sähkösopimukset takaavat siis tasaisen sähkönsaannin, vaikka uusiutuvat eivät tuottaisikaan riittävästi sähköä. Näin datakeskukset käyttävät välillä fossiilisähköä, joten argumentti uusiutuvilla toimivista keskuksista ei täyty.
Valtaosa isoimpien keskusten varavirtalähteistä toimii yhä fossiilisilla polttoaineilla.
Lisäksi keskusten sähkösopimukset ohjaavat vain liittymismaksujen kautta siirtoverkon laajennuskustannuksia ja samalla pahentavat Suomen siirtoverkon olemassa olevaa kuormitusta. Verkon parannukset ovat puolestaan erittäin kalliita projekteja, joista maksavat kaikki verkon asiakkaat, eivätkä vain datakeskukset.
Raportin mukaan keskusten määrän ja tehonkulutuksen kasvaessa on uskottava riski, että siirtoverkon kuormituksen takia sähkön hintavaihtelut pahenevat etenkin niinä aikoina, kun pelkästään uusiutuvilla energianlähteillä ja varavoimalla ei pystytä kattamaan kaikkien asiakkaiden tarvetta.
Serverit ovat turvassa teräsverkkojen ja järeiden ovien takana Vernen datakeskuksessa. Kuvituskuva. Kuva: Lari LievonenDatakeskuksista syntyvän hukkalämmön hyötykäyttöä on mainostettu puhtaana ja jopa ilmaisena alueen asukkaille. Se ei ole täysin päästötöntä, sillä mitkään keskukset eivät toimi Suomessa ympärivuotisesti pelkästään uusiutuvilla.
Raportin mukaan Haminassa ja Mäntsälässä sijaitsevat datakeskukset eivät kuitenkaan ole laskeneet loppukäyttäjien laskuja. Molemmat kunnat ovat myös ilmoittaneet, että heidän tarpeensa nykyisellä hukkalämmön talteenotolla on täytetty, vaikka Haminassa datakeskus tuottaa vain noin 2 000 käyttäjän lämmöntarpeen.
”Datakeskuksista tulevat lämpö ei ole riittävän lämmintä, joten siihen tarvitaan myös jonkinlainen lämpöpumppulaitos, joka tietenkin nostaa kustannuksia”, Kangasharju sanoo.
”Verkon parannukset ovat puolestaan erittäin kalliita projekteja, joista maksavat kaikki verkon asiakkaat, eivätkä vain datakeskukset.”
Hän ottaa myös kantaa MT:ssäkin esitettyyn väitteeseen, että hukkalämmön suora käyttö voisi vääristää kilpailua perinteisellä lämmityksellä toimivien kasvihuoneiden kustannuksella ja siten aiheuttaa työpaikkojen menetyksiä.
”Onko tämä kilpailua vääristävä asetelma vai onko hukkalämmön hyödyntäminen toiminnassa vain fiksumpaa? Teknisesti hukkalämpöä olisi fiksu käyttää kasvihuoneissa, mutta on eri asia, onko se sitä taloudellisesti tai sosiaalisesti.”
Googlen Haminan datakeskuksen serverisali. Kuvituskuva. Kuva: GoogleRaportissa käsitellään myös datakeskusten työllisyysvaikutuksia. Pääteesi on, että keskusten työllistävät vaikutukset lasketaan jo jutun alussa esitetyillä maksimeilla.
Esimerkiksi arviot noin 100 MW laitoksen henkilöstön määrästä vaihtelevat osapuilleen 64 henkilöstöstä 150 asti. Raportin kirjoittajien näkemys on, että modernin datakeskuksen vaatima henkilöstömäärä voi olla pienempikin.
Raportin mukaan suurin vaihtelu on keskusten epäsuorissa työllistävissä vaikutuksissa. Taloudelliset vaikutukset ovat harhaanjohtavia, jos laskelmissa käytetään jälleen kerran keskusten maksimiarvoja.
Rakennusvaiheessa keskuksilla on kuitenkin merkittävä työllistävä vaikutus.
Juttua täsmennetty 21.8.2026 klo 11.50 lisäämällä jutun alkupuolelle, että alv-palautukset eivät ole tukia, vaan verojärjestelmän ominaisuus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
