Kuolinpesä myi metsänsä kaupungille – pian datakeskushanke nosti maan arvon naapurustossa lähes kymmenkertaiseksi
Jos perikunta olisi voinut myydä maan suoraan datakeskukselle, se olisi voinut ansaita miljoonia lisää.Tilaajalle
Maanomistajien kannattaa pitää silmällä lähialueiden datakeskus- ja muita hankkeita. Maista voidaan pian maksaa suuria summia. Kuva: Lari Lievonen, Sanne KatainenSeinäjoen kaupunki osti loppuvuodesta 2024 noin 37 hehtaarin kokoisen metsätilan yksityiseltä myyjältä. Kauppahinta oli 755 013 euroa.
Hehtaarihinnaksi muodostui rapiat 20 000 euroa hehtaarilta eli oikein mukavasti metsätilasta. Toki palsta sijaitsee kaupungin alueella.
Noin puolentoista vuoden päästä kaupunki myi aivan rajanaapurina olevan 22 hehtaarin palstan uudelle datakeskukselle lähes 3,9 miljoonalla eurolla.
Kauppahinnaksi tuli noin 173 000 euroa hehtaarilta. Se on 8,5 kertaa enemmän kuin mitä kaupunki maksoi ensin mainitussa kaupassa.
Seinäjoki tiedotti 14. heinäkuuta 2026 jättimäisestä investoinnista. Datakeskukselle myydyt 22 hehtaaria muodostavatkin vain ensimmäisen vaiheen kaikkiaan 150 hehtaarin kokoiseksi laajenevasta hankkeesta.
”Valmistuessaan Seinäjoen kampus kuuluu Euroopan suurimpiin tekoälyn ja suurteholaskennan tarpeisiin suunniteltuihin datakeskuskokonaisuuksiin”, kaupunki kertoo tiedotteessaan.
Jos loput noin 128 hehtaaria osoittautuvat yhtä arvokkaiksi kuin datakeskukselle myyty ensimmäinen alue, 37 hehtaaria myynyt taho on menettänyt kaupassa puhtaasti matemaattisesti laskettuna noin 5,6 miljoonaa euroa.
MT:n hankkimien tietojen mukaan myyjänä oli kuolinpesä.
”Kunta on tehnyt hyvää bisnestä.”
Metsäkauppoja valtakunnan tasolla vuosikausia seurannut metsänhoitaja Hannu Liljeroos onnittelee Seinäjoen kaupunkia.
”Kunta on tehnyt hyvää bisnestä”, hän naurahtaa.
Hän pitää peräkkäisiä omistajanvaihdoksia noin suurella hintaerolla poikkeuksellisena.
”Joskus olen yksityisten välisissä kaupoissa nähnyt tapauksia, että samaa tilaa on myyty kahdesti, ja jälkimmäisellä kerralla se on ollut huomattavasti arvokkaampi.”
Liljeroos muistuttaa, että kunnalla on mahdollisuus lunastaa yksityinen maa-alue lainmukaisin ehdoin. Lunastus piti aiemmin tehdä ”käypään” hintaan. Elokuusta 2025 lähtien laki määrää, että lunastus perustuu kohteen markkina-arvoon.
Lunastusmahdollisuus oli ainakin ennen lainmuutosta kunnalle painostuskeino saada kaupat syntymään sopuhintaan.
Liljeroos pitää perikunnan tilasta saamaa hintaa metsämaalle hyvänä, etenkin kun julkisista lähteistä saatavan ilmakuvan perusteella kyseessä on tyypillinen eri-ikäisiä lohkoja sisältävä metsä.
”Seinäjoen korkeudella kauppahinta on noin nelinkertainen hehtaarilta keskivertoon nähden. 20 000 euroa hehtaarilta on sellainen hinta, jota maksetaan todella runsaspuustoisista palstoista.”
”Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Niinhän kaupungit ja kunnat aina toimivat.”
Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä korostaa, että mainitut kaupat ovat aivan erilaisia.
”Ei pidä sekoittaa raakamaan ja kaavoitetun maan hintaa. Kaavoitetun maan hinnassa näkyvät myös rakennusoikeudet”, hän sanoo.
Datakeskushankkeelle äskettäin myydylle 22 hehtaarin tontille kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan vuonna 2025. Perikunnan myymällä tilalla taas ei ole vielä asemakaavaa.
Tiedossa ei ole, oliko kaupungilla jo vuonna 2024 käsitys siitä, että datakeskushanke laajenee 150 hehtaarin kokoiseksi. Kaupunki solmi kesäkuussa 2024 esisopimuksen vain 22 hehtaarin myynnistä hankeyhtiölle ja ryhtyi laatimaan asemakaavaa.
Tekikö kaupunki hyvät kaupat?
”No miksei, tietenkin. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Niinhän kaupungit ja kunnat aina toimivat, että raakamaata kehitetään ja sille saadaan rakennusneliöitä. Totta kai myyntihinnat ovat silloin erilaisia”, Kiiskilä toteaa.
Seinäjoki osti perikunnan tilan kaupungille normaalilla kaupalla, ei lunastamalla.
”Lunastaminen ei ole meillä päätoimintapa. Pyrimme aina neuvottelemaan ja löytämään hyvän ratkaisun.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
