Terrafamen kaivoksella Sotkamossa louhitaan muun muassa sinkkiä ja nikkeliä. Kuva: Pentti Vänskä
Donald Trumpin rajuja ulkopoliittisia lausuntoja selitetään kriittisten mineraalien tarpeella – Suomikin on monen himoitun metallin suurtuottaja
Vihreä siirtymä, digitalisaatio ja puolustusteollisuus isoavat yhä enemmän kriittisiä mineraaleja. Tuotannon jatkuvaa kasvua kuitenkin arvostellaan lyhytjänteisyydestä.Tilaajalle
Sotkamossa sijaitseva Terrafamen kaivos. Lähivuosina kriittisten mineraalien tarpeen arvioidaan vain kasvavan. Kuva: Markku VuorikariYhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Grönlanti-puheita ja vaatimuksia Ukrainan mineraalidiileistä on selitetty kriittisten mineraalien kasvavalla tarpeella.
Kysyntää voi entisestään kasvattaa Kiinan päätös rajoittaa viiden alkuaineen vientiä osana paisuvaa kauppasotaa. Osa vientirajoituksista koskee kriittisiä mineraaleja.
Grönlannin jäättömällä rannikolla tunnetaan joitakin esiintymiä mineraaleista, joita tarvitaan vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Jäätikön peittämän sisämaan mineraalivaroja ei tunneta, eikä niiden kaivaminen olisi nykytekniikalla mahdollistakaan.
Yhdysvaltojen tavoin myös Euroopassa kriittisten mineraalien kysyntä kasvaa. Samalla kasvaa Suomen merkitys raaka-aineiden tuottajana.
Euroopalla ja Yhdysvalloilla on hieman toisistaan poikkeavat määritelmät kriittisille- ja strategisille raaka-aineille. Määritelmiin vaikuttavat teollisuuden erilaiset tarpeet.
”EU:ssa kriittisten raaka-aineiden määrittely tehdään sen perusteella, millä mineraaleilla on suuri taloudellinen merkitys ja joihin liittyy suuri toimitushäiriöiden riski. Näitä voivat olla esimerkiksi vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja puolustusteollisuuteen tarvittavat materiaalit”, Hannu Lahtinen Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK) kertoo.
Hän toimii GTK:ssa Raaka-aineiden saatavuus -vastuualueen johtajana.
”EU:ssa kriittisten raaka-aineiden määrittely tehdään sen perusteella, millä mineraaleilla on suuri taloudellinen merkitys ja joihin liittyy suuri toimitushäiriöiden riski.”
Suomi on esimerkiksi koboltin ja fosfaattikiven ainoa tuottaja EU:ssa. Fosfaattikiveä käytetään lannoitteiden raaka-aineena. Kobolttia puolestaan tarvitaan akkuihin ja liikenteen sähköistymiseen.
Lisäksi Suomi on eurooppalaisittain suuri palladiumin ja platinan tuottaja sekä EU:n suurin nikkelin tuottaja.
Suomen kriittisten materiaalien kaivoksia
Fosfaatti (Siilinjärvi). Kemianteollisuuden raaka-aine, jolla on lukuisia eri käyttötarkoituksia, yhtenä esimerkkinä vedenpuhdistus.
Koboltti (Terrafame, Kevitsa). Tärkeä raaka-aine ladattavien akkujen ja paristojen valmistuksessa.
Kupari (Kevitsa, Terrafame). Keskeisimpiä elektroniikkateollisuuden raaka-aineita.
Nikkeli (Terrafame, Kevitsa). Käytetään pääasiassa terästeollisuudessa.
Platina ja palladium (Kevitsa). Keskeisiä materiaaleja useissa nykyaikaisissa teknologioissa, esimerkiksi katalysaattoreissa.
Maasälpä (Sälpä, Kyrkoberget, Lemnästräsk). Monipuolinen lasi- ja keramiikkateollisuuden raaka-aine.
Lähteet: Geologian tutkimuskeskus, Scrreen.eu.
Lahtinen kertoo, että Suomessa toimii tällä hetkellä kahdeksan metallikaivosta ja useita suunnitellaan aktiivisesti. Vuonna 2023 malminetsintää teki Suomessa 59 yritystä.
”Suomesta on löydetty esimerkiksi litium-, titaani- ja niobiesiintymiä, joilla on tulevaisuudessa paljon käyttökohteita”, Lahtinen kertoo.
Suomessa on tehty myös maailman mittakaavassa merkittävänä pidetty malmilöytö. Sodankylässä sijaitsevaa kupari ja nikkeliesiintymää on luonnehdittu Euroopan rikkaimmaksi monimetallilöydöksi.
Helsingin yliopiston fysiikan professori Mikko Sipilä on kuitenkin kyseenalaistanut löydöksen suuruuden.
Niin sanottuun Sakatin malmiesiintymään kiteytyy joka tapauksessa vihreän siirtymän ja elonkirjon köyhtymisen ristiriita. Esiintymä sijaitsee Suomen soidensuojeluohjelman ja EU:n Natura 2000 -ohjelman kautta suojellun Viiankiaavan aapasuon alla.
”Suomesta on löydetty esimerkiksi litium-, titaani- ja niobiesiintymiä, joilla on tulevaisuudessa paljon käyttökohteita.”
Noin puolen kilometrin syvyydessä sijaitsevan esiintymän louhimiseksi ei ole suunniteltu avolouhosta. Kaivoksen on kuitenkin pelätty vaarantavan suon elinympäristön.
Miten kannattavaa kaivos sitten olisi perustaa? Lahtisen mukaan sitä on vaikea etukäteen tietää. Hän puhuu Sakatin sijaan yleisellä tasolla.
”Kaivosten kannattavuus vaihtelee esimerkiksi metallien markkinahinnan ja sen perusteella, kuinka helposti malmi on kaivettavissa ja jatkojalostettavissa.”
Sakatin kohdalla on puhuttu joka tapauksessa miljardien arvoisesta esiintymästä.
”Jos ajatellaan, että raaka-aineita on saatava mahdollisimman nopeasti ja kannattavasti, voi unohtua, että olemme ylikulutuksen tilassa.”
Kriittisten mineraalien tarpeen kasvua on perusteltu muun muassa vihreällä siirtymällä.
Luonnonsuojelujärjestö WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula huomauttaa, että EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus voi kuitenkin kääntyä vihreän siirtymän tavoitteita vastaan.
”Jos ajatellaan, että raaka-aineita on saatava mahdollisimman nopeasti ja kannattavasti, voi unohtua, että olemme ylikulutuksen tilassa. Fossiilisia ei voi vain korvata muilla raaka-aineilla yhden suhteessa yhteen”, Nikula sanoo.
Hänen mukaansa järjestötasolla EU:n raaka-aineasetusta on kritisoitu sen tuotantolähtöisyydestä. Järjestöjen haluaisivat mukaan myös kulutusnäkökulman.
”Asetuksen lähtökohtana on ajatus kasvavasta tarpeesta, joka pitää saada täytetyksi. Tämä on kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ristiriidassa. Kulutusta fiksusti vähentämällä saadaan kestävimpiä ja nopeimpia ratkaisuja”, Nikula sanoo.
Hänen mielestään on joka tapauksessa hyvä, että hankekehittäjät ja -rahoittajat ovat kiinnostuneet vihreän siirtymän edistämisestä.
Ympäristöä kuormittavien hankkeiden kannattavuutta saattaa jatkossa määrittää myös se, että EU on ottanut ympäristö- ja luontoriskin yhdeksi pankkivalvonnan kolmesta prioriteetista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
