Trump aiheuttaa kaksi vakavaa uhkaa Euroopalle – nyt niihin saatiin ensimmäiset vastaukset Budapestista

Miten EU vastaisi Yhdysvaltojen presidentinvaalit voittaneen Donald Trumpin uhkauksiin, joissa on puhuttu tullimuurien pystyttämisestä Euroopalle sekä tuen poistamisesta Ukrainalta? Näihin kysymyksiin media pyrki saamaan vastauksia, kun EU-maiden poliittiset johtajat kokoontuivat torstaina ja perjantaina epäviralliseen kokoukseen Unkarin Budapestiin.

Ennen kokousta EU-lähteet kertoivat, että valmistelut Trumpin tuotitulleja koskevista vastauksista ovat EU-komissiossa vauhdissa. Sen sijaan epäselvemmäksi on jäänyt, miten EU voisi vastata uskottavasti pahimpaan mahdolliseen Ukraina-skenaarioon.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen nosti perjantaina kokouksen jälkeen esille kansainvälisen rikkaiden G7-maiden 45 miljardin euron lainapaketin, jonka pitäisi auttaa Ukrainaa hänen mukaansa vuoteen 2026 saakka. Siinä ei ole kuitenkaan mitään uutta.

Ensisijaisesti EU pyrkiikin välttämään katastrofiskenaarion puhumalla Trumpille järkeä.

”Minun mielestäni on tärkeää keskustella yhdysvaltalaisten ystäviemme kanssa siitä, että Venäjä ei ole uhka vain Euroopalle vaan myös maailmanlaajuiselle turvallisuudelle kokonaisuudessaan”, von der Leyen sanoi.

Johtajat vetoavat muun muassa Trumpin huoleen Kiinan vallan kasvamisesta. Hallinnon vaihduttua selviää, meneekö puhe perille.

Suora uhka EU:n taloudelle ovat tullimuurit, joita Donald Trump on uhannut pystyttää kaupan esteeksi. Trumpin väläyttämät 10–20 prosentin tuontitullit vaikuttaisivat vakavasti Euroopan talouteen.

Aihe liittyi perjantain kokouspäivän pääaiheeseen, joka käsitteli EU:n takamatkalle jäänyttä kilpailukykyä. Unilukkareina olivat EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ja entinen pääjohtaja Mario Draghi, joka on laatinut synkän raportin unionin kilpailukyvystä.

”Kiireen tunne on tänään suurempi kuin se oli viikko sitten”, Draghi sanoi medialle saapuessaan paikalle.

Draghin analyysi on, että Trumpin hallinto edistää teknologista kehitystä, josta EU on valmiiksi jäljessä. Niin ikään Trump pyrkii tukemaan perinteisempiä aloja, jotka ovat keskeisiä EU-maiden viennin kannalta.

Raportissa katsottiin, että EU:ta vaivaa jo valmiiksi vuotuinen 750–800 miljardin euron investointivaje. Siitä päädytään aina kysymykseen, mistä EU-maat aikovat kaivaa uutta julkista rahaa.

Aihe on poliittisille johtajille vaikea. Unionin johtajien jaettu analyysi näyttää nyt olevan se, että ennen asian käsittelyä on tehtävissä paljon EU:n pääomamarkkinoiden ja sisämarkkinoiden vahvistamiseksi.

”Siitä puhuttiin itse asiassa 90 prosenttia ajasta, koska kaikki puhuivat pääomamarkkinoiden kehittämisestä ja sisämarkkinoiden kehittämisestä”, Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi.

Orpo oli myös sitä mieltä, että EU:sta löytyy kyllä Ukrainalle lisää tukea ja aseita, jos Yhdysvallat ryhtyy sitä vähentämään.

”Uskoisin, että tämä on kaikkien jakama analyysi, että näin tässä pitää toimia”, Orpo sanoi.

Toisaalta esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orban haluaisi nopeaa tulitaukoa Ukrainaan. Myös Orbanin kysymykset EU:n pitkän aikavälin suunnitelmasta Ukrainan sodassa on ilmeisesti alkanut saada ainakin jonkin verran uutta kaikupohjaa.

Kysymys itsessään ei ole välttämättä aiheeton. Kuitenkin nyt näyttää siltä, että EU-maiden on helpompi suunnitella toimia talousongelmien taklaamiseksi kuin Venäjän tappion varmistamiseksi hyökkäyssodassa.