Seurakunnan lisäksi Savonlinnassa iltapäivätoimintaa järjestävät 4H-yhdistys ja Savonlinnan kaupunki. Kuva: Savonlinnan seurakunta
Ruokarukoukselle pitää tarjota uskonnoton vaihtoehto iltapäiväkerhossa – Savonlinnan seurakunta veti johtopäätökset
Kristillisestä toiminnasta kertominen vanhemmille ei riitä. Yhteisille hartauksilla ja ruokarukouksille pitää tarjota uskonnoton vaihtoehto.Tilaajalle
Savonlinnan seurakunta on järjestänyt iltapäivätoimintaa 1–2-luokkalaisille Nätkin koulun ja Talvisalon koulun Heikinpohjan toimipisteen tiloissa sekä Kellarpellossa tarkoitusta varten vuokratussa tilassa. Kuva: Savonlinnan seurakuntaSavonlinnan seurakunta lopettaa koululaisten iltapäiväkerhonsa.
Lakkauttamisen syynä on Opetushallituksen vuonna 2022 antama linjaus, jonka mukaan kaikille yhteinen toiminta ei voi pitää sisällään uskonnon harjoittamista eli esimerkiksi uskonnollisia tilaisuuksia ja ruokarukouksia.
Kirkkoneuvosto irtisanoi lokakuussa Savolinnan kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen 1. ja 2. luokkalaisten iltapäiväkerhotoiminnasta. Kerhotoiminta jatkuu normaalisti vielä kevätlukukauden 2026 loppuun.
Seurakunta on pitänyt ip-kerhoa kolmella koululla viitenä päivänä viikossa. Toiminta on työllistänyt kahdeksan lastenohjaajaa ja mukana on noin 45 lasta.
Savonlinnan seurakunnassa on vietetty viikoittain hartaushetki ja luettu ruokarukous ennen välipalaa.
Savonlinnan seurakunnassa on vietetty viikoittain hartaushetki ja luettu ruokarukous ennen välipalaa.
Kirkkoneuvosto totesi, että Opetushallituksen ohjeen noudattaminen merkitsee sitä, että seurakunnan iltapäivätoiminta ei ole seurakunnan toimintaa.
Kirkkoherra Sammeli Juntunen tiivistää seurakunnan kannan: ”Seurakunnan tehtävänä ei voi olla yhteiskunnallisen toiminnan toteuttaminen, jos lapsille ei samalla saa kertoa sanomastaan.”
Hän pitää Opetushallituksen vuoden 2022 linjausta outona.
Savonlinnassa lastenohjaajat kertovat huoltajille, että seurakunnan iltapäiväkerhossa on kristillisiä elementtejä, kun lapsi ilmoitetaan iltapäiväkerhoon.
Iltapäiväkerhon kristillisestä toiminnasta kertominen vanhemmille ei riitä, kertoo Kirkkohallituksen kouluyhteistyön asiantuntija Jussi Ikkala.
Yhteisille hartauksilla ja ruokarukouksille pitää tarjota uskonnoton vaihtoehto.
”Ei riitä, että kaikki vanhemmat olisivat hyväksyneet asiasta yleisellä tasolla, vaan vaihtoehto tulee voida tarjota joka kerta, kun uskontoa harjoitetaan”, kertoo Ikkala.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on linjannut esimerkiksi, että Lucia-juhla on osa suomalaista kulttuuriperintöä, ei uskonnollinen tilaisuus.
Ruokarukouksen uskonnoton vaihtoehto voi olla esimerkiksi ruokaloru tai -laulu.
Toisaalta kerhoryhmän jakaminen pienempiin porukoihin ei vastaa Opetushallituksen antaman perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjeen henkeä, jonka mukaan iltapäivätoiminnan tulee lisätä osallisuutta ja tasa-arvoa.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ei ole Ikkalan mukaan seurakunnan omaa toimintaa, sillä seurakunta on kaupungin palveluntarjoaja ja toiminta kuuluu perusopetuksen alaisuuteen. Kunnat saavat iltapäivätoimintaan valtion tukea. Silloin toiminnan pitää olla kaikille sopivaa katsomuksesta riippumatta.
Savonlinnan seurakunnan lopettamispäätöksen myötä seurakunnissa mietitään nyt Ikkalan mukaan vähän tarkemmin aamu- ja iltapäivätoiminnan käytäntöjä.
”Seurakunnilla on myös paljon omaa koululaisille suunnattua toimintaa, kuten harrastekerhot, iltapäiväparkit, kaakaokerhot. Näiden sisällöstä seurakunta voi vapaasti päättää.”
Seurakuntien aamu- ja iltapäivätoiminta
Evankelisluterilaiset seurakunnat ovat olleet mukana koululaisten iltapäiväkerhotoiminnassa ainakin 1970-luvulta asti.
Tuoreita lukuja toiminnan laajuudesta ei löydy, mutta vuonna 2014 seurakunnat toteuttivat kymmenen prosenttia koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta.
Kirkkohallituksen viime vuoden kyselyn mukaan seurakuntien aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui 2 500 lasta. Kyselyyn tosin vastasi vain 59 seurakuntaa noin 350:sta.
Monikulttuurisen yhteiskunnan ja uskonnonvapauden korostuminen on viime vuosina tuonut tarvetta selkeyttää pelisääntöjä.
Opetushallitus päivitti tänä keväänä ohjeensa varhaiskasvatuksen yhteisistä juhlista ja uskonnollisista tilaisuuksista, 2022 se päivitti esi- ja perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten ohjeet.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on linjannut esimerkiksi, että Lucia-juhla on osa suomalaista kulttuuriperintöä, ei uskonnollinen tilaisuus. Myöskään yksittäinen virsi ei tee koulun juhlista uskonnollisia. Joulujuhlassa voi siis laulaa vaikkapa Enkeli taivaan tai Heinillä härkien kaukalon.
”Ohjeiden selkeytyminen ei ole huono asia – se helpottaa yhteistyötä ja antaa selkeät raamit järjestäjille ja perheille,” Ikkala sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
