Aluehallinnon supervirasto on lähtenyt lausunnoille – sujuvuutta suurinvestointeihin, vaarana paikallistuntemuksen heikkeneminen
Uuden Lupa- ja valvontaviraston tavoitteena ovat yhdenmukaiset sekä nopeammat päätökset etenkin investoijille. Nykyisiä virastoja yhdistellään ja ely-keskukset luopuvat y-tehtävistä. Toimipaikat säilyvät toistaiseksi, mutta muutoksia voi olla luvassa.Tilaajalle
Yhden luukun lupaviranomaisella tahdotaan lisätä Suomen houkuttelevuutta energiahankkeiden tapaisille suurinvestoinneille. Kuva: Jaana KankaanpääHallituksen esitys aluehallintouudistuksesta on lähetetty lausunnoille. Esityksen pääkohtiin kuuluvat uusi valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto sekä lakkautukselta säästyvien ely-keskusten muuttaminen elinvoimakeskuksiksi.
Uuden aluehallinnon on tarkoitus käynnistää toimintansa vuoden 2026 aikana.
Suunnitelmien mukaan uuteen Lupa- ja valvontavirastoon yhdistetään sosiaali- ja terveysalaa valvova Valvira, aluehallintovirastot, sekä ely-keskusten valikoidut ympäristötehtävät.
Tavoitteena on lupakäsittelyä sujuvoittamalla lisätä Suomen houkuttelevuutta investointihankkeille.
Sosiaali- ja terveyshuollon tehtävien lisäksi keskeiset ympäristöön liittyvät luvat, kuten ympäristönsuojelulain, vesilain, luonnonsuojelulain ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt hoidettaisiin keskitetysti uudessa virastossa.
Toimipaikkoja Lupa- ja valvontavirastolle taataan laissa viisi: yksi kullekin hyvinvointialueiden yhteistyöalueelle.
”Toimipaikkoja voi lain mukaan kuitenkin olla, ja tuleekin olemaan enemmän. Ainakaan aluksi muutoksia palvelupisteverkostoon ei tule,” kertoo finanssineuvos Janne Öberg valtiovarainministeriöstä.
Viraston päätoimipaikan sijaintia ei ole vielä päätetty.
Toimipisteiden määrä ja sijainti voivat tulevina vuosina muuttua, etenkin kun valtion käyntiasioinnin kokoamiseksi aloitettu palvelu- ja toimitilaverkkohanke tuo virastoja yhteen.
”Valtiolla on tällä hetkellä noin 700 osoitetta, joissa tarjotaan asiointipalvelua. Osaa käytetään harvoin tai ei koskaan. Hanke kokoaa näitä järkiperäisesti yhteen, sillä tehostuksia on löydettävä” Öberg sanoo.
Hankkeen piiriin kuuluvat myös uusi Lupa- ja valvontavirasto sekä nimeään muuttavat ely-keskukset.
Uudistuksen myötä ely-keskukset luovuttavat ympäristötehtävänsä pääasiassa uudelle virastolle. Jäljelle jääneet yksiköt vaihtavat nimensä elinvoimakeskuksiksi. Keskusten määrä putoaa nykyisestä 15:sta kymmeneen.
”Ideana on, että jokaiseen maakuntaan tulee elinvoimakeskuksen päätoimipaikka tai muu toimipaikka.”
Uudistusten myötä harvenevat viranomaisten toimipisteet voivat merkitä asiointimatkojen pidentymistä etenkin maaseudulla, kirjoitetaan hallituksen esityksessä.
Myös alueiden tuntemus voi heikentyä, jos virastot keskittyvät yhä harvempiin keskuksiin. Viranomaisen paikallistuntemuksen vähenemisellä voi olla vaikutusta maatilojen, muiden yritysten ja alueiden mahdollisuuksiin saada tukea.
Riskit on valtiovarainministeriössä tunnistettu ja Öbergin mukaan huomioitu.
”Alueellisesta läsnäolosta on tarkoitus huolehtia, eikä keskittää toimintoja Etelä-Suomeen.” Janne Öberg, VM
Vastavuoroisesti uudistus tavoittelee sujuvampaa ja yhdenvertaisempaa digiasiointia.
Kaikkea maaseudun viranomaisvalvontaa ei jatkossakaan yhdeltä luukulta saa, mutta ainakin luukkujen määrä vähenee.
Esimerkiksi lakkautettavien aluehallintovirastojen ympäristöterveydenhuolto, eli eläinten hyvinvointia, elintarvikkeita sekä poronhoidon valvontaa koskevat tehtävät on tarkoitus siirtää Ruokavirastoon.
Muutos tarkoittaa noin 60 henkilön siirtämistä Ruokaviraston organisaatioon. Siirron tarkoituksena on poistaa päällekkäisyyksiä, mutta se myös siirtää uusia alueellisia tehtäviä Ruokavirastolle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
