”Miksi yhä rakennetaan tiiviisti ja mustia taloja?” – luvassa helteitä, lumettomia talvia, satotappioita, tauteja ja pulaa pelastustyöntekijöistä

Ilmaston lämpenemisen haitoista kärsitään myös Suomessa. Yksikön päällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta luettelee seurauksia kuumenemisesta: helleaallot, kuivuus ja metsäpalovaarat ovat lisääntyneet.

”Ehkä näkyvin muutos ovat helteet, koska suomalaiset ovat pohjoista kansaa, joka on tottunut kylmään, muttei helteisiin, jotka haittaavat muun muassa terveyttä, asumista ja työntekoa”, Gregow sanoi Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin kansallisessa julkistamistilaisuudessa maanantaina Helsingissä.

Gregow ounastelee, ettei kuumenemisen vakavuutta ole vielä ymmärretty, koska kaupunkeihin rakennetaan yhä mustia taloja ja tiiviitä asuinalueita, joissa ei ole luontoa viilentämässä ja luomassa viihtyisyyttä.

Maaseudulla puolestaan kärsitään satotappioista muun muassa tulvien, kuivuuden ja lisääntyvien tuholaisten vuoksi. Maailmalla ruokaa pilaantuu myös varastoihin. Ruokahuolto heikentyy koko maailmassa.

Talvisin Suomessa sataa yhä enemmän vettä, mikä lisää ravinteiden huuhtoutumista ja vesistöjen kuormitusta. Pitkäaikaisten mittausten mukaan lumipeite ja maan routiminen ovat vähentyneet hitaasti, mutta varmasti.

”Tarvitsemme jatkossakin puhdasta vettä eläimille, ihmisille ja maatalouteen”, Gregow nostaa esiin huoltovarmuuskysymyksiä.

”Lista on pitkä”, Gregow toteaa, eikä saa mieleensä yhtäkään elämänalaa, mihin ilmastonmuutos ei vaikuttaisi.

Esimerkiksi lisääntyvän metsäpalovaaran takia tieverkosto on pidettävä kunnossa ja houkuteltava pelastusalalle uusia työntekijöitä. Myös entistä rankempiin myrskyihin on syytä varautua.

Ilmastonmuutoksen takia infektiotautien arvioidaan lisääntyvän ja leviävän entistä herkemmin. Ilastonmuutos muös kiihdyttää maankäytön aiheuttamaa lajikatoa. Etenkin pohjoisten alueiden lajistoa katoaa lumen ja jään puutteen vuoksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan katse on käännettävä metsiin, jotta saavutamme hiilineutraaliuden.

”Olemme hakanneet liian rajusti samalla, kun metsiemme kasvu on hidastunut. Seuraavan hallituksen on laadittava hiilinielujen pelastuspaketti”, ministeri sanoo.

Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta lisää, että metsäkato on pysäytettävä myös Suomessa, eikä vain tropiikissa.

Ilmaston kuumeneminen jatkuu vähintään seuraavan vuosikymmenen ajan.

”Joka ikinen päästetty hiilidioksiditonni pahentaa ongelmaa, joten kaikilla ilmastoteoilla on väliä”, tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitoksesta huomauttaa.

Ennen kaikkea ilmastotoimilla on valtava kiire.

Korhosen mukaan hyvä uutinen on se, että monet hiilineutraalit teknologiat ovat halventuneet merkittävästi. Olemassa olevat keinot on vain otettava käyttöön.

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta painottaa, että vähäpäästöiset ratkaisut tarjoavat myös taloudellisia säästöjä ja terveyttä. Esimerkkinä ilmastoystävällisestä ja terveellisestä valinnasta hän mainitsee kasvispainotteisen ruokavalion.