Analyysi: Korkokatteet ovat siivittäneet pankkien tuloksia – huomenna on huonommin

Vuosi 2023 tulee kokonaisuudessaan olemaan pankeille kaikkien aikojen tuloshuippu. Pankit ovat raportoineet vuosineljännes toisensa perään huipputuloksia.

Viime viikolla Nordea raportoi liiketoimintansa tuottojen kasvaneen vuoden kolmannella neljänneksellä lähes viidenneksellä 2 952 miljoonaa euroon. Pankin korkokate eli anto- ja ottolainauksen ero kasvoi korkojen nousun tukemana 36 prosentilla vuotta aiemmasta vertailujaksosta.

Luottotappiot varauksineen ovat pysyneet kurissa, mikä on ollut sijoittajille positiivinen yllätys.

Tänään keskiviikkona heinä–syyskuun vuosineljänneksestään ja yhdeksän kuukauden tuloksestaan raportoi OP Ryhmä. Edellisessä katsauksessa tammi–kesäkuussa vähittäispankin tulos kaksinkertaistui lähes miljardiin euroon vertailukaudesta.

Pankkien juhlat jatkuvat: Handelsbankenin neljännes oli "paras koskaan”. S-Pankki arvioi 2,5-kertaistavansa koko vuoden tuloksensa.

Ålandsbankenin toimitusjohtaja uskalsi jo elokuun lopussa ennustaa pankin yltävän ennätystulokseen vuonna 2023.

”Vi är på gott humör”, (”olemme hyvällä tuulella”), kuvasi Ålandsbankenin Peter Wiklöf pankin tunnelmia.

Markkinakorkojen nousu on kasvattanut pohjoismaisten pankkien korkokatteita. Nettokorko eli anto- ja ottolainainauksen korkojen ero pankkien hyväksi näkyy selvästi Suomen Pankin tilastoimasta luottolaitosten luotto- ja talletuskannan keskikoron kehityksessä.

Määräaikaistalletusten keskikorko elokuun lopussa oli 2,17 prosenttia. Käyttötileille eli yön yli talletuksille korkoa pankit maksavat edelleen vain vähän nollan ylittäviä korkoja.

Kotitalouksien ottamien lainojen keskikorko puolestaan oli kohonnut 4,28 prosenttiin.

Korkohuippu saattaa olla jo käsillä tai jopa ohitettu, sillä yleisimmin käytetty viitekorko eli 12 kuukauden euribor on väreillyt jo laskusuuntaan. Viikko sitten maanantaina vuoden euribor laski 4,187 prosenttiin, vajaan prosentin kymmenyksen edellisen perjantain noteerauksesta.

Keskuspankit ovat nostaneet ohjauskorkojaan hillitäkseen inflaatiota. Torstaina Euroopan keskuspankki kokoontuu jälleen.

Ålandsbankenin korkojohtaja Jyri Suonpää tulkitsee markkinoiden odotuksia siten, ettei koroista edes keskusteltaisi torstaina: ”Keskiössä on EKP:n osto-ohjelmien alasajo ja niiden mahdollinen keskeyttäminen ennakoitua aiemmin.”

Edellisellä korkopäätöksellään EKP nosti keskeistä ohjaukorkoaan 0,25 prosentilla suitsiakseen inflaatiota. Ohjauskoron laskuodotukset ovat siirtyneet loppuvuoteen 2024.

Hyvissä varoissa olevat pankit ovat tienanneet myös sijoittamalla ylimääräistä likviditeettiään keskuspankille neljän prosentin korolla. Nordea arvioi keskuspankkikorkojen itsessään vahvistavan pankin korkokatetta kuluvana vuonna 1,5–1,7 miljardia euroa.

Varantotalletuksista EKP ei maksa pankeille korkoa. Euroalueen pankit kuuluvat varantovelvoitteen piiriin ja niiden tulee tallettaa nykyvelvoitteen mukainen prosentin osa talletuskannastaan sijaintimaansa kansalliseen keskuspankkiin.

EKP voi päättää varantovelvoitteen kaksinkertaistamisesta vähentääkseen likviditeettiä ja inflaatiopainetta markkinoilla. Korkojohtaja Suonpään mukaan eurotasolla tämä merkitsisi vuositasolla 6,6 miljardin euron leikkausta pankkien tuloksiin.

Onko inflaatio talttunut pysyvästi vieläkään? EKP ei ole päässyt tavoitteeksi asettamalleen noin kahden prosentin inflaatiotasolle, pysyvästi.

Lähi-idän kriisi ja sotatila globaaleine jännitteineen voi aiheuttaa inflaatiolle uuden sykäyksen. Jos raakaöljyn hinta kiipeää yli sadan dollarin tynnyriltä, se heijastuu inflaatioon nousevina kustannuksina. Kuljetuskustannukset taas kiertävät ruoan hintaan.

Maailman logistiikkaketjut olivat kuukausia sekaisin, kun maaliskuussa 2021 konttialus Ever Given juuttui poikittain Suezin kanavaan.

Seurauksena oli vaikutuksia kysyntään ja tarjontaan – ja inflaatioon tavarakuljetusten ketjun estyttyä vain kuudeksi päiväksi.