Kokoomuksen presidentinvaaliehdokas Alexander Stubb, 55, viimeistelee kirjaansa Maailman uusi epäjärjestys. Kolme vuotta kirjoittamansa teoksen hän aikoo julkaista vasta presidentinvaalien jälkeen, jotta kukaan ei ainakaan pääse syyttämään vaalikirjasta.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 EU ja Suomi ovat tänään unionin seuraavan laajentumisen kynnyksellä.
EU:n laajentuminen on Stubbin arvion mukaan tänään EU:lle turvallisuus- ja geopoliittinen ja puhtaasti ulkopoliittinen kysymys.
”Näen, että Euroopan unionilla on 30–35 jäsenmaata ajalla 2030–2035.”
EU:lla on nykyisin 27 jäsenvaltiota. EU hyväksyi kesäkuussa 2022 Ukrainan virallisesti unionin ehdokasmaaksi.
”EU jatkaa laajentumistaan, varmaan syventymistäänkin, mutta myös eriytymistä. Ukraina, Moldova, kaikki Länsi-Balkanin maat tuodaan sisään Euroopan unioniin jossain vaiheessa.”
Ne asettavat Stubbin mukaan omat haasteensa. Jos vaihtoehtona on se, että ne kaatuisivat Venäjän syliin, päätös ei ole vaikea. Juridisesta ja poliittisesti uusien jäsenmaiden mukan ottaminen voi olla haastavaa.
Niin sanotut -stan-maat, Kazakstan, Uzbekistan, Turkmenistan ja Afganistan, ovat osa Euraasia ja jäävät EU:n ulkopuolellle. Myöskään Turkkia Stubb ei tässä yhteydessä mainitse.
”En näe Suomen ja Venäjän suhteiden normalisointia lähitulevaisuuden kysymyksenä. Seuraavan tasavallan presidentin kuusivuotiskaudella on hyvin todennäköistä, että suhteet Venäjään ovat aika lailla olemattomat. Hoidetaan välttämättömät käytännönläheiset asiat. Toiseksi tulevat kansalaisjärjestöjen suhteet venäläisiin kansalaisjärjestöihin. Kolmantena ovat diplomaattisuhteet.”
Taloussuhteita Suomella ja Venäjällä ei käytännössä enää ole. Viime vuoden kauppavaihto oli 1,3 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
Venäjän aggressiot Ukrainassa ovat tehneet Venäjästä ja sen presidentti Putinista ainakin länsimaiden silmissä hylkiön.
Voiko Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa henkilönä ylipäätään käydä rauhanneuvottelua missään?
”Ongelma tässä on se, että sota Ukrainassa on Putinille liian suuri hävittäväksi. Hän luuli pystyvänsä tekemään saman kuin teki Georgiassa 2008 ja Krimin niemimaalla 2014. Hän teki kolme taktista ja strategista virhettä: yliarvioi Venäjän voiman, toiseksi aliarvioi Ukrainan sotilasvoiman ja sen seurauksena hän aliarvioi lännen yhtenäisyyden."
Stubb myöntää toisinaan heränneensä öisin miettimään, mitä olisi tapahtunut, jos Venäjä olisi onnistunut kolmessa vuorokaudessa marssimaan Kiovaan. Se olisi ollut oikeutus Putinin imperialismille ja kansainvälisen lain rikkomiselle. Jatkossa olisivat kärsineet Moldovia ja Georgia uudemman kerran.
”Paljosta on ukrainalaisia ja presidentti Zelenskyia kiittäminen, sen ymmärtää jokainen suomalainen. Meillä on ollut samanlainen kokemus talvisodasta ja jatkosodasta”, Stubb antaa tunnustusta ukrainalaisten puolustukselle.
Rauha syntyy Ukrainan kannalta neljän asian kautta:
”Ensinnäkin alueet. Se on Zelenskyin Karjala-kysymys – mihin hän ja Ukraina tyytyvät? Toinen on turvatakeet – EU- ja Nato-jäsenyydet ovat minusta välttämättömyyksiä. Kolmas on oikeus, sotarikostuomioistuin ja korvaukset. Neljänneksi tulee jälleenrakentaminen.”
Juttu on osa sarjaa, jossa MT haastattelee kaikki presidentinvaalien pääehdokkaat.
Alexander Stubb tunnetaan Eurooppa- ja Nato-myönteisenä hyvin verkottuneena EU-asiantuntijana.
Hän väitteli tohtoriksi kansainvälisista suhteista London School of Economicsissa. Väitöksen aiheena oli Euroopan unionin joustava yhdentyminen ja Amsterdamin sopimus.
Politiikkaan Stubb lähti mukaan asettuessaan kokoomuksen europarlamenttiehdokkaaksi vuonna 2004. Hän ja tuli valituksi yli 115 tuhannella äänellä.
2004–2008 jäsenenä EU-parlamentissa, ulkoministerinä 2008–2011, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä 2011–2014 sekä pääministerinä 2014–2015.
Valtiovarainministerinä Juha Sipilän (kesk) hallituksessa Stubb oli vuodet 2015–2016.
Kokoomuksen puheenjohtajaksi Stubb valittiin vuonna 2014. Puolueen puheenjohtajuudesta hän luopui hävittyään äänestyksessä nykyiselle pääministerille Petteri Orpolle puoluekokouksessa kesäkuussa 2016.
