Kennelliitto: Uusi laki on hampaaton, jos koirajalostuksen valvonta kohdistuu vain Kennelliittoon
Uuden eläinten hyvinvointilain tulee antaa edellytykset hyvään elämään kaikille Suomen koirille, Kennelliitosta painotetaan.Tilaajalle
Kuva: Markku VuorikariPitkään työn alla ollut eläinten hyvinvointilaki on vihdoin hyväksytty eduskunnassa.
Laki on Kennelliiton mukaan hampaaton, jos etenkin koiranjalostuksen valvonta kohdistuu käytännössä vain Kennelliiton alaiseen toimintaan.
Kennelliitto on huolissaan viranomaistahon koiranjalostusselvityksen julkistamistilaisuudessa esittämästä toteamuksesta, jonka mukaan riittää, että viranomaiset pystyvät valvomaan Kennelliiton alaista kasvatustoimintaa.
”Jos koiranjalostuksen säännöllinen viranomaisvalvonta koskee vain Kennelliiton alaista toimintaa, tarkoittaa tämä sitä, että Suomessa on koiria, joiden lisääntymistä ei käytännössä valvo kukaan. Tällä hetkellä kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka suuri koirajoukko tämä on. Tämä ei voi olla lain tarkoitus”, sanoo tiedotteessa Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.
Kennelliitto selvittää parhaillaan yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa arviota sitä, miten suuri Suomen koirakanta on, ja kuinka suuri osa näistä koirista on rekisteröity Kennelliittoon. Selvityksen tulokset valmistuvat maaliskuun alussa.
Kennelliitto haluaa vaikuttaa jalostusasetuksen valmisteluun varmistaakseen, että säädöksissä ei olisi tulkinnanvaraa.
”Jalostussäännösten tulee tukea vastuullista koirankasvattamista. Jos rajoituksia kiristetään liikaa, osa koirajalostuksesta karkaa järjestäytyneen koiraharrastustoiminnan ulkopuolelle”, sanoo Sainio.
Kennelliiton ulkopuolista jalostusta tulee pystyä valvomaan tehokkaasti, sillä osa tätä toimintaa on puhdasta pentutehtailua.
”Parhaimmillaan lain ja sen pohjalta annettavan asetuksen soveltaminen johtaa siihen, että Suomessa on maailman parhaiten voiva koirakanta, joka tunnetaan mahdollisimman hyvin niin, että koirien alkuperästä, terveydestä ja hyvinvoinnista on saatavilla kattavasti tietoa kaikille siitä kiinnostuneille”, Sainio pohtii.
”Huonoimmillaan tilanne johtaa siihen, että Suomen koirakannan terveys ja hyvinvointi heikkenee, ja yhä pienempi osa koirakannasta on tiedossa.”
Eläinten hyvinvointilaissa viranomaisten tarkastusoikeus kotirauhan piiriin rajattiin käyännössä niin, että epäkohtiin voidaan puuttua vasta, kun eläimen hyvinvointi on merkittävästi alentunut, tai lain vaatimuksia laiminlyödään yli sakkorangaistuksen rajan. Tämä on Kennelliiton mukaan selkeä huononnus nykyiseen käytäntöön.
”Peräänkuulutamme myös yhä systemaattisempaa valvontaa eläinten verkkokauppaan. Vähimmäissisällöt myynti-ilmoituksiin on hyvä edistysaskel, mutta ne eivät yksin riitä torjumaan pentutehtailun ongelmia. Kaikessa koiran kaupassa ostajan pitäisi pystyä tunnistamaan myyjä samalla tavalla kuin pennun ostaja voi tunnistaa Kennelliiton alaisuudessa toimivan kasvattajan”, Sainio painottaa.
Tehokkaampien valvontakeinojen lisäksi viranomaisille on varmistettava resursseja puuttua vastuuttomaan koiranpitoon, koirien salakuljetukseen ja hämärään koirabisnekseen.
Sainion mukaan suomalaiset koirankasvattajat haluavat kasvattaa terveitä, pitkäikäisiä ja elinvoimaisia koiria. Koirien terveysongelmat on tiedostettu, ja niiden eteen tehdään töitä.
Yhtenä osoituksena tästä ovat roturisteytysprojektit, joita useassa rodussa on lähdetty rohkeasti viemään eteenpäin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
