
Uudistettu ilmastolaki edellyttää kaikkia kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman vuoteen 2025 mennessä. Sillä vahvistetaan kuntien ilmastotyötä ja Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vuonna 2035.
Osalla Suomen kunnista on jo laadittuina hyvinkin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, kun taas osalta ne puuttuvat tai ovat alkutekijöissään.
Ilmastosuunnitelmassa on kirjattava kunnan päästövähennystavoite. Vähimmäistavoitetta ei ole määritetty, mutta suunnitelmissa on kuitenkin huomioitava kansallinen hiilineutraaliustavoite.
Kunnanvaltuuston hyväksymä ilmastosuunnitelma on laadittava tai päivitettävä vähintään kerran valtuustokaudessa ja se on huomioitava kuntastrategiassa.
Kunnille tulee myös velvoite ylläpitää päästötietopalvelua. Suunniteltujen ilmastotöiden toteutumista on seurattava, mutta valvonnasta ei ole päätetty. Toki ilmastolaki velvoittaa, että sitä noudatetaan ja valvontaa tulee mahdollisten tukien käytön kautta.
Kunnat voivat hakea ympäristöministeriöltä (YM) valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimiseen. Haku aukeaa tänä keväänä. Lisäksi YM laatii käytännönläheisen oppaan ilmastosuunnitelmien tekemiseksi.
”Olisi toivottavaa, etteivät kunnat rakentaisi mahdollisia hiilineutraliteettitavoitteitaan nielujen varaan”, pohti MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen YM:n ilmastotilaisuudessa maanantaina.
Hänen mielestään kuntien on keskityttävä päästövähennyksiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. On mietittävä tarkkaan esimerkiksi, mihin rakennetaan.
MTK jätti lasunnon valmistelussa olleeseen ilmastolakiin viime heinäkuussa. Keskiössä olivat lain vaikutukset yksityiseen maanomistukseen. YM:stä on kuitenkin vakuutettu, ettei laki tuo mukanaan oikeusvaikutuksia yksityisille maanomistajille. Kuntien ilmastosuunnitelmat koskevat vain kuntien omaisuutta.
Kuntien ilmastosuunnitelmiin voi tietyissä tapauksissa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.