Syksyllä kannattaa alkaa totuttelemaan viileämpään sisälämpötilaan, Silander vinkkaa. Kuva: Jaana Kankaanpää
MT Live: Pankeilta pitää saada rahoitus talon ostamiseen myös maaseudulla, sanoo Omakotiliiton Silander
Omakotiliitto on huolissaan ikääntyvien omakotiasukkaiden taloudesta, kun kustannukset nousevat hurjaa tahtia.Tilaajalle
Marju Silanderia haastatteli MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso. Kuva: Jaana KankaanpääMT Live ruoti keskiviikkona ikääntyvien ihmisten tilannetta maaseudulla.
”On varmasti erityinen haaste, että ikääntyviä kannustetaan asumaan mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan”, vieraana ollut Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander arvioi.
Kysymyksiä herää esimerkiksi esteettömyydestä ja siihen liittyvistä kustannuksista: onko asunnossa turvallista asua vai tarvitaanko remontteja? Entä toimivatko lämmitys, vesi ja tekniikka kuten kuuluu?
Etenkin maaseudulla ongelmaksi voi muodostua se, mitä tehdään, kun vanhus ei enää pärjää yksin syrjäisellä alueella.
”Maaseudulla koti voi olla vanhuuden turva mutta myös loukku”, Silander sanoo.
Haja-asutusalueen talo voi olla vaikea saada kaupaksi. Silloin muutto esimerkiksi kirkonkylälle lähemmäs palveluita ei ehkä onnistu. Asuntoja ei välttämättä myöskään ole tarjolla.
”Voi joutua siinä ahdinkoon, että haluaisi muuttaa asumismuotoa, mutta ei pystykään.”
”Yksikin aste vähentää energiankulutusta noin viisi prosenttia.”
Silanderin mukaan keinoja maaseudun vanhusten avuksi kyllä olisi.
”Asumistuki poistettiin omassa asunnossaan asuvilta. Ikäihmiset voisivat siitä saada apua. Sosiaalinen ilmastorahasto olisi ollut oivallinen keino.”
Sosiaalisesta ilmastorahastosta suunnataan tukea muun muassa haavoittuville kotitalouksille. Rahaston investoinneilla on tarkoitus lisätä rakennusten energiatehokkuutta, vähentää rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen hiilidioksidipäästöjä.
”Ollaan ajateltu sellaista, että kun puhutaan, että pidetään koko Suomi asuttuna, miten se aidosti tulee näkymään. Se on turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa”, Silander sanoo.
Esimerkiksi Itä-Suomen erityisohjelmaan on perustettu työryhmä. Silanderin mukaan myös Keski-Suomessa on katvealueita, joista asukkaat hupenevat.
”Rahoituskysymykset ja vakuuksien riittämättömyys ovat olleet erittäin paljon keskusteluissa.”
MT uutisoi viime viikolla lääkäripariskunnasta, joka ei saanut remonttilainaa maaseudun taloon Pohjois-Savoon.
”Jos halutaan pitää Suomi asuttuna, niin täytyy luoda jokin täydennystalousmalli. Valtiolla on kotitalouksillekin täydennystakausta, jota voi ostaa omaan asuntolainaan”, Silander sanoo.
”Kannustamme siihen, että pitäkää talonne hyvässä kunnossa, huoltakaa ja remontoikaa, koska silloin ei tule suurta vakuusvajeuhkaa, kun taloa ylläpidetään koko ajan.”
Jos elää monta kymmentä vuotta eikä tee lainkaan remontteja ja myöhemmin haluaisi saada talon kaupaksi, voi myyminen olla vaikeaa. Jos remonttitarvetta on kertynyt esimerkiksi 50 000 euron edestä, kiinnostuneet ostajat eivät välttämättä saa lainaa.
Silanderilla on vinkkejä myös pientaloasujan sähkölaskun pienentämiseen.
”Nyt pystyy vielä tekemään jopa pieniä investointeja. Jos on pohtinut ilmalämpöpumpun hankkimista, jolla voi vähentää sähkönkulutusta, sen ehtii vielä ennen talvea.”
Releellä voi ohjata, että sähköä ei kulu kalleimpaan aikaan. Myös oma sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa, vaikka nyt sopimusten hinnat lienevät jo kesää kalliimpia.
Lisäksi oman kodin lämpötilaan kannattaa kiinnittää huomiota.
”Yksikin aste vähentää energiankulutusta noin viisi prosenttia. Voi harkita, että nyt lähtee totuttelemaan talveen. Jos on ollut vaikka 24 astetta, niin kun laskee lämpötilaa 22 tai 21 asteeseen, ehtii myös tottumaan siihen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
