Lihan alkuperä kerrotaan ravintolassa, porkkanan ei – Mistä ero johtuu?

Kasvisten alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa ravintolassa, koska kyse on pakkaamattomista elintarvikkeista.

”Kaupassa myytävät tuotteet ovat usein pakattuja, jolloin elintarviketietoasetuksen vaatimukset edellyttävät alkuperämaan ilmoittamista. Ravintoloissa kyse on pakkaamattomista elintarvikkeista, joihin EU-lainsäädäntö ei sellaisenaan ulotu”, kirjoittaa maa- ja metsätalousministeriön hallitusneuvos Hannu Miettinen sähköpostitse.

Yksi poikkeus on. EU-lainsäädännössä vaaditaan, että alkuperätieto pitää antaa myös ravintolassa, jos sen ilmoittamatta jättäminen voisi johtaa kuluttajaa harhaan.

Liha on ravintolassa myös pakkaamatonta, mutta sen alkuperän ilmoittamisesta on säädetty kansallisesti maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa. Kasviksista ei ole säädetty erikseen.

Tuoreiden vihannesten, hedelmien ja marjojen alkuperä on kuitenkin aina ilmoitettava vähittäiskaupassa EU-lainsäädännön mukaan.

Ravintolaan voi tulla useasta eri paikasta vihanneksia, mikä voi hankaloittaa alkuperän seuraamista. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

EU:ssa ei siis ole säädetty pakkaamattomien elintarvikkeiden kuluttajille ilmoitetuista tiedoista. Tästä johtuen niiden osalta on täytynyt säätää kansallisesti, mitä tietoja ja miten ne on annettava.

”Kansallisen sääntelyn lähtökohtana on ollut kuluttajilta tulleet toiveet saada enemmän tietoa ruuan alkuperästä”, kirjoittaa Miettinen.

Lihan alkuperä kiinnostaa kuluttajia enemmän.

Kasvisten alkuperämerkintöjen laajentamisesta ravintoloihin ei ole tehty ainakaan virallista aloitetta, kertoo Miettinen.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut Maran lakimies Veli-Matti Aittoniemi ei myöskään muista, että asiasta olisi käyty lainsäädännöllistä keskustelua.

Aittoniemi pitää kasvisten alkuperän ilmoittamista ravintoloiden näkökulmista mahdollisena mutta hankalana.

Ravintolat voivat hankkia kasviksia useista eri lähteistä, mikä voi vaikeuttaa niiden alkuperän seuraamista. Osa tuotteista tulee tavarantoimittajien kuljetuksina, osa voidaan hakea itse tukusta tai muualta.

Suurten ravintoloiden ja ketjujen on helpompi hankkia käyttämänsä raaka-aineet haluamistaan paikoista. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen

Aittoniemen mukaan myös vähittäiskaupan ja ravintoloiden yritysten koot ovat erilaiset, mikä saattaa selittää niiden raportointivaatimusten välistä eroa.

”Kauppoja on kolme jättiä, ja ravintoloita on yli kymmenen tuhatta.”

Kotimaisuus nähdään Suomessa valttina, mutta ravintolat eivät aina pysty täysin vaikuttamaan käyttämiensä raaka-aineiden alkuperään. Hankintamahdollisuuksiin vaikuttaa usein ravintolan koko.

Pienemmät yritykset joutuvat usein ostamaan sitä, mitä on saatavilla. Suuremmat ravintolat ja ketjut pystyvät hallitsemaan hankintaketjujaan tarkemmin ja vaikuttamaan paremmin raaka-aineiden alkuperään.

Aittoniemi muistuttaa myös, että kotimaisten vihannesten saatavuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan.

”Varmaan kesällä on kotimaista ja talvella jotain muuta. Se on realiteetti.”