Miten on mahdollista, että Taivalkoskella ammuttu joutui odottamaan apua 2,5 tuntia? Pohde: ”Kuulostaa pitkältä ajalta”
Toimialuejohtaja vakuuttaa, että valmiustyhjiötä ei synny harvaan asutuille seuduillekaan.Tilaajalle
Kiireellisissä tapauksissa ja pitkien välimatkojen vuoksi paikalle voidaan lähettää pelastushelikopteri. Kuva: Sanne KatainenOulun käräjäoikeuden tuomiopapereista selviää, että Pohjois-Pohjanmaan Taivalkoskella viime keväänä sattuneen ampumavälikohtauksen uhri joutui odottamaan apua noin 2,5 tuntia tapahtuneen jälkeen.
85-vuotias mies ampui uhria lähietäisyydeltä selkään yhdistelmäaseen haulipiipulla. Tekijä itse soitti asiasta hätäkeskukseen kotiin palattuaan klo 9.27. Jokijärven kylätalolta soitettiin hätäkeskukseen ensimmäisen kerran klo 9.44. Ensihoito oli saapunut paikalle klo 11.50. Uhri menehtyi helikopterissa matkalla sairaalaan kello 12.23.
Syyttäjän mukaan teosta aiheutui uhrille kovia tuskia, ja kuolema tapahtui hitaasti.
Herää kysymys, miten ihmeessä ensihoito saapui paikalle vasta noin 2,5 tuntia tapahtuneen jälkeen.
”Kuulostaa pitkältä ajalta”, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sairaalapalveluista ja ensihoidosta vastaava toimialuejohtaja Juha Paloneva toteaa.
Paloneva sanoo, ettei voi ottaa kantaa yksittäistapaukseen, mutta yleisellä tasolla hän kommentoi, että voi olla monia syitä, miksi ensihoidolla kestää pitkään tulla ampumapaikalle.
Joskus poliisin täytyy ensin käydä varmistamassa paikka ennen kuin ensihoito päästetään sinne.
Mahdollista on myös, että tilanteen vakavuus ei ole välittynyt hätäkeskukselle annettujen tietojen perusteella.
”On tietysti semmoinenkin mahdollisuus, että onko hätäkeskus jopa katsonut, että enää ei ole kiirettä”, Paloneva pohtii yleisesti.
Lääkärihelikopteri on mahdollista lähettää paikalle, jos se ei ole toisella tehtävällä ja sää sallii lentämisen.
”Ei semmoista tilannetta ole, että joku alue olisi täysin oman onnensa nojassa. Se ei kuulu ensihoidon periaatteisiin.”
Paloneva kertoo, että hätäkeskus tekee kiireellisyysluokituksen annettujen tietojen perusteella. Koko Pohteen alue on jaettu neliökilometrin tarkkuudella määriteltyihin tavoittamisaikoihin. Tarkkoja tavoittamisaikoja eri alueille ja kiireellisyysluokille hän ei pysty sanomaan.
”Valmiutta pidetään sellaisena, että tavoiteaikoihin pyritään pääsemään, ja ensihoitoyksiköitä siirrellään tarpeen mukaan, jotta valmius säilyy.”
Hän vakuuttaa, että valmiustyhjiötä ei synny.
”Toki se on niin, että esimerkiksi Oulun ydinkeskustassa tavoittamisajat ovat lyhyemmät kuin harvaan asutulla seudulla, mutta ei semmoista tilannetta ole, että joku alue olisi täysin oman onnensa nojassa. Se ei kuulu ensihoidon periaatteisiin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
