Dna-näyte otetaan kaapaisemalla tikulla soluja posken sisäpinnalta. Kuva: Anna-Katri HänninenSavon sukujen salat avautuvat
Jo 90 prosenttia Savon talonpoikaissuvuista on antanut tutkija Ari Kolehmaiselle dna-näytteen. Viimeisiä kaipaillaan mukaan tutkimukseen.Savossa on käynnissä ennennäkemättömän laaja tutkimus, jossa dna-testien avulla selvitetään savolaisten talonpoikaissukujen alkuperää ja kulkureittejä.
Sukututkija ja väitöskirjan tekijä Ari Kolehmainen kertoo projektin tuovan aivan uuden näkökulman siihen, keitä savolaiset ovat ja mistä he ovat tulleet.
Hän yhdistää dna-tietoihin nimistö- ja asiakirjatutkimusta.
"Ensimmäisen kerran on mahdollista selvittää sukujen perimmäiset syntyjuuret ja asutushistoriallinen tausta”, Kolehmainen kertoo.
Dna-testit paljastivat yllätyksen Ari Kolehmaisen omasta suvusta. Kuva: Anna-Katri HänninenKolehmainen pyrkii kartoittamaan kaikki Savon 1600-luvun tekstilähteisiin, kuten veroluetteloihin ja maakirjoihin, kirjatut talonpoikaissuvut.
Jo 90 prosenttia Savon talonpoikaissuvuista on antanut Kolehmaiselle dna-näytteen. Näytteitä on otettu reilun puolentoista vuoden aikana noin 1 700. Lisäksi pohjalla ovat aiemmat sukuseurojen ja harrastajien tekemät dna-testit.
Dna-näyte otetaan kaapaisemalla tikulla soluja posken sisäpinnalta. Näytteitä kerätään edelleen, erityisesti pienistä ja harvinaisista sukuhaaroista. Savon alueelta kartoittamatta on enää kymmeniä sukuja.
”Viimeisten näytteiden saaminen on kovaa työtä, koska siellä on paljon pieniä sukuja, joista ei välttämättä helposti löydy kiinnostuneita.”
Luento ja dna-näytteenottotilaisuus veti Mäntyharjun Kulttuurisaliin noin 80 ihmistä lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kuva: Anna-Katri HänninenDna-testattavien on oltava miespuolisia ja suoraa isälinjaa suhteessa testattavaan sukuun.
Isälinjaa voidaan tutkia y-dna-testillä jopa suvun kantaisään asti, sillä y-kromosomi siirtyy isältä pojalle vain pienin muutoksin.
Testattavien tulee myös maksaa itse 350 euron dna-testi. Voidaan sanoa, että Savon sukujen tutkimus on miljoonahanke.
”Yhtä kokonaisrahoittajaa näin kalliiseen hankkeeseen ei pysty saamaan.”
Dna-testin antanut saa tietoa omasta suvustaan ja Kolehmainen tietoa rakentaakseen isoa kuvaa.
Kolehmaisen tutkimuksessa käytössä ovat Family Tree DNA:n isälinjaiset y-kromosomin testit. Kuva: Anna-Katri Hänninen
Ari Kolehmainen on kiertänyt itäistä Suomea viime vuoden helmikuusta lähtien: pitänyt luentoja ja kerännyt dna-näytteitä. Kuva: Anna-Katri HänninenSavon asutushistoriasta piirtyy nyt uudenlainen kuva.
Aiemmin on yleisesti luultu, että Savon asutus olisi tullut Karjalasta. Dna-tulokset kuitenkin osoittavat, että väestö juontuu pääosin Hämeestä, Kolehmainen kertoo.
Savossa metsästäjäkeräilijäväestöä on ollut varhaisesta rautakaudesta lähtien. Harva väestö alkoi runsastua 1000-luvun alussa kaskiviljelyn myötä.
Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa halusi 1540-luvulla asuttaa erämaat, jotta kruunu saisi lisää verotuloja. Lähinnä savolaiset olivat valmiit lähtemään erämaihin pysyvästi.
Pohjois-Pohjanmaalle savolaiset ehtivät jo 1400-luvulla, Kainuu asutettiin 1500-luvulla, samoin Etelä-Pohjanmaan järviseutu, Keski-Suomi ja vanhat hämäläisten erämaat. 1600-luvulla savolaiset suuntasivat Laatokan Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan.
Savon alueen suvuista kartoittamatta on enää kymmeniä. Kuva: Anna-Katri HänninenDna-testit ovat muuttaneet myös käsitystä Savon ja Karjalan sukunimien yhteyksistä. Alueiden sukunimet eivät liity toisiinsa.
”Ne ovat vain syntyneet, samoja nimiä on otettu käyttöön toisistaan riippumatta."
Savolaista sukunimistöä on myös aiemmin pidetty hyvin muuttumattomana. Pojat ovat kuitenkin ottaneet eri nimiä kuin isänsä.
Niitä ovat Kolehmaisen mukaan inspiroineet kristinusko ja paikkojen nimet. Esimerkiksi Ikäheimosen suvulla oli 1560-luvun verollepanokirjassa hallussaan Kilpimäki. Sen omistajista tuli Kilpeläisiä.
Savossa sukunimi on periytynyt
Sukunimien historiaa pääsee Suomessa tutkimaan parhaiten Savossa.
Vanhat nimet ovat säilyneet hyvin toisin kuin Länsi-Suomessa, missä ei ollut periytyvää sukunimistöä.
Myös Etelä-Karjala ja Kymenlaakso omaksuivat länsisuomalaisen sukunimikäytännön: nimi vaihtui talon mukaan.
Savossa kaskiviljelyä harjoitettiin erämaapalstoilla kaukana taloista. Sukunimien periytyminen liittyy todennäköisesti tähän: periytyvät nimet ovat taanneet maaoikeudet palstoihin jatkossakin.
Lännen peltoviljelyssä pellot olivat lähellä taloa, joten sukunimelle ei ollut tarvetta samalla tavalla.
Lähde: Ari Kolehmainen
Juvalta kotoisin oleva ja kuntaan paluumuuttanut Kolehmainen tekee väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon. Päätoimisesti hän työskentelee ammattisukututkijana Menneen jäljet -yrityksessään.
Hän on tutkinut Kolehmaisten sukua 18-vuotiaasta asti. Jo satakunta Kolehmaista on käynyt dna-testissä – kyseessä on Suomen laajin yksittäisen suvun dna-kartoitus.
Kolehmainen on myös ollut perustamassa viime vuonna Suomen geneettisen sukututkimuksen seuraa, jonka tavoitteena on laajentaa dna-testaus koko maahan.
”Jos kaikki suomalaiset suvut saataisiin testattua, aineisto olisi ainutlaatuinen ikkuna koko kansan historiaan.”
Ari Kolehmainen kaipaa nyt dna-näytteitä alueilta, joille savolaiset asettuivat, kuten Laatokan Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksoista. Vieressä Mäntyharjun viestintä- ja markkinointikoordinaattori Mira Konga. Kuva: Anna-Katri HänninenDna-testit paljastivat yllätyksen myös tutkijan omasta suvusta. Ari Kolehmaisen sukuhaara ei olekaan Kolehmaisia.
”Isälinjassa on katkos. 1500- tai 1600-luvulla biologinen isä onkin ollut eri mies kuin papereissa.”
”Olen selvitellyt satojen muiden sukujen alkuperää mutta ironista kyllä, omaani en ole onnistunut selvittämään. Vaikka suurin osa savolaisista on testattu, yksikään suku ei ole niin lähellä, että voisi sanoa, että polveudumme siitä.”
Vanhoja savolaisia sukuja
Narinen
Yksi Etelä-Savon vanhimpia sukuja, alun perin Juvalta. Narisen suvusta ovat haarautuneet useat myöhemmät suvut, kuten Hänninen ja Niskanen. Dna-tutkimukset osoittavat suvun juontuvan ainakin 1100–1200-luvulle.
Asikainen
Laaja ja vanha savolaiskantasuku, jolla on useita haaroja erityisesti Pohjois-Savossa. Asikaisten eri haarojen välillä on tunnistettu varhaisia yhteyksiä, mutta suvun tarkka ikä juontuu rautakauden ja keskiajan taitteeseen.
Kuosmanen
Savon itäisimmistä osista lähtöisin oleva vanha suku, jonka nimi viittaa ortodoksisen kirkon varhaiseen vaikutukseen alueella. Kuosmasen suvusta on haarautunut esimerkiksi Turakainen ja Puhakainen.
Hänninen
Yksi Savon suurimmista suvista, jonka juuret johtavat Narisen kantasukuun. Hännisen haaroista on nimenvaihdosten kautta syntynyt uusia sukuja, kuten Niskanen ja Jalkanen.
Leinonen
Muinaissuomalainen sukunimi, joka tulee nimestä Leino ('haikea, surumielinen'). Leinosen suvulla on juuret rautakaudesta saakka ja haaroja laajasti eri puolilla Savoa.
Halonen
Laaja keskiaikainen ja jopa rautakautinen suku, jonka dna-jälki viittaa juurien ulottuvan 1100–1200-luvulle. Halosen suku on ollut yksi Savoa varhaisimmin asuttaneista.
Ikäheimonen
Rautakautinen kantasuku, jonka haaroista on osoitettu olevan yhteyksiä muihin vanhoihin savolaisiin sukuihin. Suvun alkujuuret ovat Rantasalmella.
Lähde: Ari Kolehmainen
Jutun faktalaatikkoa korjattu 26.11.25 klo 9.06: Asikaisen suvun kuvaus korjattu oikein. Lisäksi korjattu 27.11. klo 9.00 Kolehmaisen yrityksen nimi oikein.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
