
Monella suomalaisella on virheellinen käsitys ennakkoperinnöstä. Veronmaksajain keskusliiton verojuristi Tuomo Lindholmin mukaan monet nimittäin luulevat, että ennakkoperintöä saa antaa saajalle verovapaasti 19 999 euroa. Väärinkäsitys johtuu perintö-sanasta.
Totuus on kuitenkin se, että ennakkoperintöä kohdellaan nimestään huolimatta samoin kuin muitakin lahjoja. Ennakkoperintö nimittäin annetaan eläessä.
”Ennakkoperintöön soveltuvat normaalit lahjaverotuksen säännöt”, Lindholm painottaa.
Näin ollen ennakkoperintöä voi antaa kolmen vuoden aikana verottomasti vain yhteensä alle 5 000 euroa.
Jos tätä ei ymmärrä, voi joutua maksamaan tuntuvia summia ikään kuin turhasta.
Lindholm uskoo, että ymmärrys ennakkoperinnöstä on onneksi hieman parantunut viime vuosina.
Ennakkoperinnön suhteen on myös muusta syystä tärkeää olla tarkkana. Ennakkoperintö nimittäin vähennetään saajan perintöosuudesta perinnönjaossa, mutta se edellyttää, että sitä vaaditaan.
”Jos haluat kohdella lapsia tasavertaisesti, nimeät sen ennakkoperinnöksi. Jos taas haluat jotain lasta suosia, kirjoitat paperiin, että tämä ei ole ennakkoperintöä”, Lindholm neuvoo.

Koko omaisuutta ei kuitenkaan ole syytä siirtää ennakkoperintöinä yhdelle lapselle, sillä tässä tapauksessa muut lapset luultavasti vaativat lakiosaansa perinnönjaossa. Lakiosa on puolet perintöosasta.
Ennakkoperintö voi olla huono tapa siirtää omaisuutta myös siksi, että riippumatta siitä, milloin ennakkoperinnön on antanut, se on aina merkittävä perunkirjaan. Näin ollen se huomioidaan, kun lasketaan perintöveroa.
Laissa oletetaan, että muut kuin tavanomaiset lahjat ovat ennakkoperintöä. Toki on syytä huomioida, että tavanomaisuus on erilaista duunariperheessä kuin miljonääriperheessä.
”Miljonääriperheessä voi olla normaalia, että annat 10 000 euroa joululahjaksi, mutta duunariperheessä sama summa on ennakkoperintöä”, Lindholm antaa esimerkin.