Pitävää ilmoitusta seuraavien vaalien ehdokkuudesta 70-vuotias Hemmilä ei vielä anna. Kuva: Taneli Laine
Varsinaissuomalainen konkari palaa eduskuntaan: ”Puolet peltotuista voitaisiin maksaa jo elo‒syyskuussa”
70-vuotias kokoomuslainen löytää maataloudesta yhteistä linjaa myös opposition kanssa: ”Tästä olen Tytti Tuppuraisen kanssa samaa mieltä.”Tilaajalle
Pertti Hemmilä kävi vapun alla eduskunnassa neuvottelemassa paluustaan. Kuva: Taneli LaineVarsinaissuomalaisen maaseudun kansanedustajana 1999‒2015 tunnettu kokoomuksen Pertti Hemmilä nousee eduskuntaan tulevan vuoden ajaksi.
Halikkolaisen Hemmilän mukaan paluun takana oli poikkeuksellisen kova taivuttelu jo viime eduskuntavaalien ehdokkaaksi.
”Puoluejohdon sinnikkyys tuotti tulosta. Petteri istui silloin tuvassa tuntikausia”, hän sanoo pääministeriin viitaten.
Hemmilä jäi vaaleissa lopulta varasijoille. Nyt paikka eduskunnassa vapautui Saara-Sofia Siréniltä.
Ennen kuin Hemmilä voi palata eduskuntaan, kansanedustajan paikka käy Anne-Mari Virolaisella. Lääketeollisuuden toimitusjohtajana toimiva Virolainen kertoo anovansa eroa tehtävästä välittömästi.
”Puoluejohdon sinnikkyys tuotti tulosta. Petteri istui silloin tuvassa tuntikausia.”
Kysymykseen siitä, painoiko puolueen paluutoiveissa juuri maaseudun tuntemus, Hemmilä vastaa varoen.
”Ainakin haluan uskoa niin.”
Hemmilän mukaan tuleva edustajavuosi kuluukin erityisesti maatalouden esille nostamisessa. Vielä ei ole ratkennut, periytyvätkö edeltäjän paikat eduskunnan valiokunnissa.
”Talousasiat sekä maa- ja metsätalous ovat intohimoni, mutta katsotaan nyt, mitkä asiat saan hoidettavakseni.”
”Kasvinviljelijöiden kriisin ensiapuna tukien maksua pitäisi aikaistaa.”
Hemmilä korostaa, että isot liikkeet tuskin ovat mahdollisia, koska vaalikautta on jäljellä enää vuosi. Hallituskauden loppuaika käytetään yleensä hallitusohjelman viimeisten kohtien toteutukseen.
Siksi hän puhuu lähinnä nopeista helpotuksista kasvinviljelyn kriisiin sekä EU:n seuraavan cap-kauden valmisteluun vaikuttamisesta.
”Kasvinviljelijöiden kriisin ensiapuna tukien maksua pitäisi aikaistaa. Puolet peltotuista voitaisiin maksaa jo elo-syyskuussa.”
Hemmilän mukaan valtion rahoituksella toteutettava aikaistaminen helpottaisi tilojen kassakriisiä ja tasapainottaisi viljamarkkinoita.
”Virkamiehet tietenkin sanovat, ettei se onnistu. Onhan niin helppo sanoa.”
Nykyisestä tukijärjestelmästä hänellä on tyly arvio.
”Aina on tavoiteltu tukijärjestelmän yksinkertaistamista, mutta on päädytty yhä pahempaan byrokratiaan. Huono merkki on se, että niin moni viljelijä joutuu teettämään tukihakemukset ulkopuolisilla konsulteilla.”
Tukien tehokkaampaan kohdentamiseen eri toimijoiden välillä Hemmilä suhtautuu myötämielisesti, mutta varoittaa sekaannuksista.
“Aktiiviviljelijän käsite on monelle täysin hepreaa”, hän sanoo.
Ongelmana on, ettei termiä käytetä täsmällisesti. Myös hömppäheinästä puhuminen on Hemmilän mukaan epäselvää. Sellaisia peltoja ei hänen mukaansa taida varsinkaan Varsinais-Suomessa olla.
”Maa- ja metsätalousministeriöstä kuulemani mukaan sitä hömppäheinää olisi Suomessa 80 000 hehtaaria. Missä lienevätkään, mutta ei sillä tukisummalla vielä kannattavuuskriisiä ratkaista.”
”Aktiiviviljelijän käsite on monelle täysin hepreaa.”
Muun muassa SDP on esittänyt, että maataloustukia kohdennettaisiin jatkossa niille tiloille, jotka saavat tuloja ruoantuotannosta.
”Tästä olen Tytti Tuppuraisen kanssa samaa mieltä. Tuet kuuluvat viljelijöille.”
Hemmilä pitää omien sanojensa mukaan pöyristyttävänä, että Varsinais-Suomen toiseksi suurin maataloustuen saaja on Paraisten Puhelin.
”Nämä ovat pois ruoantuottajien potista.”
70-vuotias Hemmilä on uudesta edustajakaudesta selvästi innoissaan ja on muutaman viikon kiertänyt Varsinais-Suomea turuilla ja toreilla.
Pitävää ilmoitusta seuraavien vaalien ehdokkuudesta hän ei vielä anna.
”Ehkäpä siihenkin vielä taivutellaan, mene ja tiedä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
