Suomi jää jälkeen kilpailijamaista – "Hallitus reagoi liian hitaasti polttoainetukeen", sanoo SKAL
Muualla Euroopassa otetut tukitoimet herättävät huolta suomalaisen logistiikka-alan asemasta.Tilaajalle
Valtaosa raskaasta liikenteestä kulkee dieselin voimalla. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry harmittelee sitä, että hallitus ei kehysriihessään tehnyt ratkaisuja kuljetusyritysten polttonesteiden korkeiden kustannusten lieventämiseksi.
Kuljetusalan kilpailukyky tarvitsee edelleen toimia, jotka lieventävät polttonesteiden korkeiden kustannusten vaikutusta. SKAL kehottaa hallitusta arvioimaan tilanteen uudelleen, jos energiahintakriisi pitkittyy.
Energiahintakriisi on nostanut dieselin hintaa nopeasti ja lisännyt epävarmuutta, mikä osuu erityisen raskaasti dieselriippuvaiseen kuljetusalaan Suomessa.
SKAL ymmärtää maailman tapahtumien vaikutukset sekä julkisen talouden ja ilmastotavoitteiden reunaehdot. Kuljetusalan kustannustilanne on kuitenkin akuutti ja polttonesteiden voimakas hintavaihtelu tekee tilanteesta äärimmäisen haastavan.
”Nyt olisi pitänyt elää ajassa ja tehdä hintaa alentavia toimia”, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
SKAL kuvaa kuljetusalan tilannetta haastavaksi. Ala vastaa noin 90 prosentista Suomen tavaraliikenteestä.
Kustannusten nopea nousu heikentää suoraan yritysten toimintaedellytyksiä sekä koko elinkeinoelämän kilpailukykyä. Muutos siirtyy kuluttajahintoihin.
Moni Euroopan maa on jo päättänyt politiikkatoimista, joilla helpotetaan paljon energiaa kuluttavien toimialojen tilannetta. Maantiekuljetukset on erikseen tunnistettu tukikelpoiseksi sektoriksi.
”Suomi ei voi vain seurata sivusta, kun kilpailijamaat Euroopassa alentavat logistiikkakustannuksiaan eri tavoin. Olemme logistisesti takamatkalla muutenkin pelkästään sijainnistamme johtuen”, Kujala muistuttaa.
Samalla valtion verotulot voisivat kasvaa jopa 57 miljoonalla eurolla.
SKAL on esittänyt kriisin alusta alkaen nopeasti toteutettavia kuljetusalan kustannuspaineiden helpottamiseksi ratkaisuja, joista keskeisimmät ovat:
Jakeluvelvoitteen alentaminen 19,5 prosentista 9,5 prosenttiin, ja ammattidieselin nopeutettu käyttöönotto polttoainetuen kaltaisen mekanismin kautta.
Näistä jakeluvelvoitteen laskeminen 10 prosenttiyksiköllä nykyisestä 19,5 prosentista 9,5 prosenttiin alentaisi dieselin hintaa arviolta noin 15 senttiä litralta nopeasti. Samalla valtion verotulot voisivat kasvaa jopa 57 miljoonalla eurolla.
”Ammattidiesel on hallituksen aiemman linjauksen mukaisesti valmisteltu pitkälle, ja sen käyttöönotto olisi mahdollista nopealla aikataululla. Esitämme edelleen, että järjestelmä otetaan käyttöön viipymättä ja takautuvasti 1.3.2026 alkaen hyödyntämällä Valtiokonttorin järjestelmiä”, Kujala toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
