Kevään vaaleissa valtaosa on tuplaehdokkaana

Kevään kunta- ja aluevaaleissa valitaan taas tuhansia ihmisiä päättämään yhteisistä asioistamme.

MT:n puolueille tekemässä kyselyssä ilmeni, että valtaosa tai jopa kaksi kolmesta ehdokkaasta on ehdolla molemmissa vaaleissa yhtä aikaa.

Vuonna 2022 valituista aluevaltuutetuista 77 prosenttia oli samaan aikaan istuvia kunnanvaltuutettuja. Kaikkiaan heitä oli nyt päättyvällä kaudella 800 henkilöä.

Eniten kunnanvaltuutettuja tuli valituksi aluevaltuutetuksi Etelä-Pohjanmaalla, 86 prosenttia, ja vähiten Keski-Pohjanmaalla, 64 prosenttia.

Aluevaltuustoihin valituista 28,5 prosenttia eli 393 toimi kunnassaan valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa. Osuus oli pienin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, 8,7 prosenttia ja suurin Etelä-Pohjanmaalla, 47,5 prosenttia.

Kansanedustajia valittiin aluevaltuustoihin 107 eli enemmän kuin joka toinen.

Heistä 101 oli myös kunnanvaltuutettu eli käytti päättyvällä valtuustokaudella valtaa kolmessa portaassa: kansanedustajana, aluevaltuustossa ja kunnan- tai kaupunginvaltuustossa.

Näitä oli vähiten eli vajaat kaksi prosenttia Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella ja eniten eli 13,6 prosenttia Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

Suomen Kuvalehti kertoo, että kansanedustajista viidesosa jätti aluevaltuustokautensa kesken.

Aluevaltuustoon valittujen keski-ikä oli viimeksi 51 vuotta ja naisten osuus 53,3 prosenttia, mikä on suurempi kuin kuntavaaleissa ja eduskunnassa.

Kansanedustajat oli valittu vuonna 2019, kun kuntavaalit pidettiin 2021 ja aluevaalit 2022.

Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla valitaan 79 valtuutettua, Keski-Uudenmaan, Vantaa-Keravan, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla 69 ja muilla hyvinvointialueilla 59 valtuutettua.

Niinikään nelivuotiskaudelle 2025–2029 valitaan 8 586 kunnan- tai kaupunginvaltuutettua.

Puolueiden alue- ja kuntavaalibudjetit ovat hyvin eri kokoisia.

STT:n lokakuussa puolueilta keräämien tietojen mukaan kevään vaalien suurin budjetti on kokoomuksella, noin 1,8 miljoonaa euroa.

Perussuomalaisten budjetti on lähes 1,5 miljoonaa euroa, SDP:n noin miljoona euroa ja keskustan 0,6 miljoonaa euroa.

Etenkin SDP:stä kuuluu kritiikkiä vaalirahoitusta kohtaan.

SDP:n molemmissa vaaleissa ehdolla oleva himankalainen Piia Härkönen pyytää Facebook-sivuillaan puolueelleen avustusta, sillä oikeisto saa tukea elinkeinoelämältä.

Hänestä iso ero ”tärkeimpiin kilpailijapuolueisiin” tarkoittaa SDP:lle pienempää mainosnäkyvyyttä.

”Jo esimerkiksi 3 euron, lahjoituksella autat meitä kuromaan eroa umpeen ja varmistamaan, että emme jää näkyvyydessä jälkeen oikeistopuolueista”, Härkönen sanoo ja muistuttaa:

”Vaaleja ei tietenkään voiteta vain rahalla, vaan tekemällä yhdessä vaalityötä ja kohtaamalla ihmisiä.”