”Yhtiömme kilpailukyky tulee vuosikymmenten osaamisesta ja valmistuksen hiomisesta tehokkaaksi. Sitten toimittamisen laatu ja luotettavuus ovat tärkeitä”, Rannus kuvailee. Kuva: Juha Sinisalo
Valmet Automotiven toimitusjohtaja jyrähtää Suomen teollisuuden tilasta ‒ ”Tätä tulee sanottua liian vähän”
Tehtaan pomon mukaan Suomessa tuijotetaan liikaa työvoimakustannuksia, sillä kilpailukyky muodostuu kokonaisuudesta.TilaajalleUusikaupunki
Rannus sanoo tehtaan henkeä erityiseksi. Tehtaalla on työskennellyt yli 70 kansallisuutta, ja yritys on pyrkinyt luomaan jokaiselle kulttuurille niiden ominaispiirteisiin liittyviä helpotuksia. Kuva: Juha SinisaloLue artikkelin tiivistelmä- Pasi Rannuksen mukaan Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu kokonaisuuteen, kuten osaamiseen, toimitusvarmuuteen, koulutukseen ja edulliseen sähköön. Sami Lindénin mukaan suomalaisessa teollisuudessa on puutteita tavoitteellisessa sarjatuotannossa. Antti Havola näkee puolustusteollisuudessa vientimahdollisuuksia.
”Haluamme uida vastavirtaan ja sanomme, että teollinen valmistaminen on Suomessa täysin mahdollista ja kilpailukykyistä.”
Näin täräyttää Valmet Automotiven toimitusjohtaja Pasi Rannus.
Työvoimakustannuksia korostetaan hänen mielestään liikaa keskusteltaessa Suomen teollisen valmistamisen kilpailukyvystä. Kilpailukykyä pitäisi arvioida kokonaisvaltaisemmin.
”Teollisessa valmistuksessa täytyy katsoa kokonaisuutta, ja miten toimitaan eri markkinatilanteissa. Silläkin on kilpailukykyarvo. Työvoimakustannuksen osalta Suomi ei ole eurooppalaisella tasolla millään tavalla kallis maa”, Rannus sanoo.
”Meillä oli tuolloin vuonna 2012 tuhat ihmistä töissä ja kun investoimme satoihin robotteihin, meillä oli vajaan kymmenen vuoden päästä 4 000 työntekijää.”
”Me olemme tässä laitoksessa tuottaneet kaksi miljoonaa henkilöautoa eurooppalaisessa autoteollisuusympäristössä. Moni ala on kilpailtu, mutta autoteollisuus on yksi rajuimmin kilpailluista aloista”, Rannus sanoo.
Sanotaan asia vielä toisin päin: toimitusjohtajan mukaan Euroopan mittapuulla Suomi on kilpailukykyinen maa perusteollisen tuotannon valmistamisessa.
Rannus harmittelee, että yhtiö on aiemmin tuonut liian vähän esille omaa osaamistaan Suomen valmistavassa teollisuudessa.
”Missään Suomessa ei ole sellaista valmistusautomaation osaamista kuin meillä. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että Suomi on hyvä paikka valmistaa.”
Hän ajattelee näin, sillä Suomessa on kokonaisvaltaista ja teknologista osaamista sekä kattava peruskoulutus. Teollisuus kuluttaa paljon sähköä, mutta se on Suomessa Euroopan mittapuulla halpaa.
Lisäksi Rannus korostaa myös tehtaan hyvin vahvaa paikallista sopimista, työntekijöiden osaamista ja sitoutumista.
”Olemme toki huolestuneita, ettemme ole menestyneet PISA-tutkimuksissa. Meidän perusosaaminen ja koulutus ovat silti hyvällä tasolla. Ja kun katsotaan maailman myllerrystä, Suomi on hyvä paikka. Tätäkin tulee liian vähän sanottua, mutta olemme erittäin hyvin logistisesti saavutettavissa ‒ satamasta satamaan mistä päin maailmasta katsottuna”, Rannus sanoo.
Monelle on voinut jäädä mielikuva, että valmistava teollisuus on lähinnä kaikonnut Suomesta. Rannus kuitenkin muistuttaa, että tilalle on myös tullut uutta.
Lindén korostaa tehtaan henkilöstön sitoutumista ja pysyvyyttä. ”Täällä halutaan olla töissä ja on sitouduttu toimittamisen kulttuuriin.” Kuva: Juha SinisaloSuomalaisessa teollisuudessa on paljon opittavaa ja puutteita tavoitteellisen sarjatuotannon perusteissa. Näin sanoo puolestaan Valmet Automotiven tuotanto- ja teknologiajohtaja Sami Lindén.
”Me osaamme teollisen sarjatuotannon, koska autoteollisuus on pakottanut oppimaan, miten tehdään tavoitteellisesti paljon, mitä se vaatii ja miten se toteutetaan. Suomessa on hyviä yrityksiä, mutta moni kaipaa vielä tukea näiden asioiden kanssa”, Lindén sanoo.
Rannuksen mukaan yhtiö levittääkin osaamistaan osana teollisten ratkaisuiden liiketoimintaansa. Yritys avustaa tälläkin hetkellä merkittävien suomalaisten teollisuusyritysten valmistusprosessien kehittämistä.
”Yksikään robotti ei ole 80-luvun lopun jälkeen vienyt yhdenkään työntekijän työtä, vaan se työ on muokkautunut vaikka käsihitsarista robottioperaattoriksi.”
Puolustusliiketoiminnasta vastaava johtaja Antti Havola korostaa vielä puolustusteollisuuden kasvun mahdollisuuksia.
”Monet muut seuraavat Puolustusvoimien valintoja todella tarkasti. Koko Suomelle puolustusteollisuus on erinomainen vientimahdollisuus. Vaikka Venäjä onkin naapurissa, olemme Nato-maa ja puolustus on hyvällä tolalla”, Havola sanoo.
Antti Havola uskoo Suomen kasvumahdollisuuksiin puolustusteollisuudessa. Kuva: Juha SinisaloLopuksi Sami Lindén vääntää vielä rautalangasta.
”Yksikään robotti ei ole 80-luvun lopun jälkeen vienyt yhdenkään työntekijän työtä, vaan se työ on muokkautunut vaikka käsihitsarista robottioperaattoriksi.”
Rannus puolestaan kertoo havainnollistavan esimerkin.
”Muistaakseni 2012 kirjoitettiin, että robotit vievät työpaikat Suomesta. Nyt kirjoitetaan, että sen tekee tekoäly. Meillä oli tuolloin vuonna 2012 tuhat ihmistä töissä ja kun investoimme satoihin robotteihin, meillä oli vajaan kymmenen vuoden päästä 4 000 työntekijää.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
