Hiljattain astui voimaan somesisältöihin vaikuttava muutos, jota moni ei välttämättä havainnut

EU:n digipalveluasetuksen täysimääräinen soveltaminen alkoi helmikuun puolivälissä. Uuden sääntelyn myötä käyttäjillä on aiempaa enemmän valtaa siihen, millaista sisältöä he sosiaalisessa mediassa näkevät, ja miten heidän tietojaan somepalveluissa käytetään. Pohjimmiltaan sääntelyn tavoitteena on vähentää laitonta sisältöä ja lisätä palveluiden avoimuutta.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Sirpa Sillstén huomauttaa, että sääntelyn taustalla on se, että vaikka digitaaliset palvelut helpottavat elämää monella tavalla, liittyy niihin myös huolenaiheita ja haasteita. Johtava asiantuntija kertoo, että hiljattain voimaan astunut sääntely pohjautuu osittain sähköisen kaupan direktiiviin. Direktiivin jäljiltä haluttiin asetuksella yhtenäistää digitaalisten palveluiden sisämarkkinoita EU-alueella.

”Silloin, kun on kysymyksessä direktiivi, on aina ehkä se vaara, että täytäntöönpano eri jäsenmaissa saattaa muodostua erilaiseksi. Asetusta pitää taas soveltaa kaikissa jäsenmaissa yhtenäisesti, eikä sitä saa kansallisesti tulkita omalla tavalla”, Sillstén valaisee.

Vaikka digitaaliset palvelut helpottavat elämää monella tavalla, liittyy niihin myös huolenaiheita ja haasteita.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Asetuksen valvontamekanismi on ainakin tavallisen kansalaisen näkökulmasta hieman nurinkurinen ja monimutkainen. Koska vaikkapa suuret somealustat eivät pyöritä toimintaansa Suomen kautta, niiden varsinainen valvonta tapahtuu muualla, eikä vaikka Traficomilla ole niihin valvontatoimivaltaa. Alustoja valvotaan pääasiallisesti niissä maissa, joissa niiden Euroopan toimintojen pääkonttori sijaitsee. Toisaalta digi- ja somejättien tapauksessa valvoja on myös Euroopan komissio. Komission valvonnan alaisuudessa ovat muun muassa Facebookin ja Instagramin omistaja Meta, videopalvelu Tiktok sekä hakukonejätti Googlen emoyhtiö Alphabet.

Laittoman sisällön suitsimisessa yksi tärkeä työkalu on se, että laittomasta sisällöstä voi nykyään ilmoittaa somepalvelulle, ja palvelun on tämä ilmoitus käsiteltävä. Vaikka aiemminkin ilmoituksia on voinut joissain palveluissa tehdä, nyt sääntelyn kautta tulee pakko siihen, että tällainen ilmoitusjärjestelmä pitää olla ja sen käyttö pitää olla helppoa.

Haasteena on kuitenkin sisällön laittomuuden määrittely. Valvonnassa ei nimittäin voida suoraan ottaa kantaa siihen, mikä laitonta sisältöä on, vaan ainoastaan valvotaan palveluntarjoajien menettelytapoja. Toisaalta voidaan kuitenkin ajatella, että kaikki, mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on laitonta myös verkossa.

Asetuksen tasolla ei määritellä, miten nopeasti laiton sisältö pitää siivota pois. Asetuksessa on maininta siitä, että siivoaminen pitää tehdä ilman aiheetonta viivytystä, mutta tämän tarkemmin asiaa ei avata. Sillstén myöntää, että muotoilu ilman aiheetonta viivytystä on monitulkintainen. Hän itse ajattelee, että kyse voisi tässä tapauksessa olla enintään pari-kolme päivää. Vertailupohjana tässä on yleinen tuoteturvallisuusasetus.

”Tietenkin se harkinta on myös tapauskohtaista.”

Tietosuojavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Mika Pirttisalo sanoo, että käyttäjän vallan lisäämisen taustalla on Euroopan Unionissa virinnyt huoli siitä, jos sisällön suositteluun ei pääse puuttumaan.

”Siihen voi liittyä riskiä, että ihmiset ikään kuin kuplautuvat tietynlaisten sisältöjen pariin.”

Muun muassa Tiktok on tiukentuneen sääntelyn piirissä.  Kuva: Unsplash