Lukijalta: Itä-Suomen kasvutavoitteet edellyttävät isoja investointeja – ja sitoutumista myös hallitukselta
Vastuuta Itä-Suomen kehittämisestä ei voi sysätä EU:lle ja jollekin EU-hankkeelle, kirjoittavat Jarmo Vauhkonen ja Aulis Tynkkynen. ”Kuinka valmis ja sitoutunut valtio todella on ohjelmien laatimiseen, alueiden uusiutumiseen ja kasvuun sekä niiden edellyttämiin investointeihin ja rahoitukseen?”
Töitä John Deeren tuotantolinjalla Joensuussa. Kuvituskuva. Kuva: Lari LievonenHallituksen Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmien yhteinen aloitusseminaari pidettiin Helsingissä torstaina 30. toukokuuta. Tilaisuudessa nousivat esiin erityisesti muuttunut geopoliittinen tilanne, alueiden elinvoimaisuuden merkitys ja kasvupotentiaali.
Hallituksen johdolla tehtävä ohjelmatyö luo hyvät puitteet Itä-Suomen kehitykselle ja kilpailukyvyn parantamiselle myös kansainvälisenä sijoituskohteena mutta työ haastaa sekä Itä-Suomen omaa tekemistä että hallitusta.
Itä-Suomen kasvutavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä uusia investointeja ja rahoitusta. Samaan hengenvetoon annetaan ymmärtää, ettei kansallisella tasolla ole rahaa isoihin investointeihin. Katse käännetään EU:n suuntaan, jotta EU:n Itäraja huomioidaan tulevaisuudessa EU-tason rahanjaossa.
Vastuuta Itä-Suomen kehittämisestä ei voi kuitenkaan sysätä EU:lle ja jollekin EU-hankkeelle.
Kasvutavoitteen rinnalla on syytä muistaa, että elinvoimaisuutta voidaan saavuttaa jo uusiutumalla. Uusiutumista tarvitaan sekä väestössä, elinkeinoissa, kuntaroolissa että toimintatavoissa. Tavoitteellinen parlamentaarinen tulevaisuuden suunnitelma uudesta alueiden Suomesta ja Itä-Suomesta puuttuu. Sille olisi tarvetta selkänojaksi myös Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmille.
Valtiosihteerien ja pääministeri Petteri Orpon puheet seminaarissa herättivät kysymyksiä siitä, kuinka valmis ja sitoutunut valtio todella on ohjelmien laatimiseen, alueiden uusiutumiseen ja kasvuun sekä niiden edellyttämiin investointeihin ja rahoitukseen. Ilman selkeää valtakunnan tason johtajuutta ja sitoutumista ohjelmilta menee uskottavuus, ja Pohjoisen ja Itäisen Suomen toimenpideohjelmat jäävät helposti nykytilan hallinnoimiseksi.
Tarvitaan avarakatseista ja uuteen tähtäävää Itä-Suomen omaa – ja nimenomaan yhteistä – tekemistä ja aktiivista edunvalvontaa, jotta eri toimijat, mukaan lukien hallitus ja valtio, sitoutuvat Itä-Suomen kehittämiseen, alue saavuttaa tavoitteensa ja säilyttää kilpailukykynsä myös kansainvälisesti. Nyt tarvitaan myös konkretiaa: eetvarttia tekisi "alhaalta päin" nouseva kärkihanke!
Jarmo Vauhkonen
Mikkeli
Aulis Tynkkynen
Loviisa
- Osaston luetuimmat
