Broilerin lihan kulutuksen odotetaan yhä kasvavan, vaikkei ravitsemussuosituksissa enää suositella korvaamaan sillä punaista lihaa. Kuva: Sanne Katainen
MT-kysely: Nuorten miesten aikeissa selkeä muutos – liki kolmannes suomalaisista vähentämässä punaisen lihan syöntiä
Kuluttajien mahdollisista aikeista huolimatta Kantar Agri arvioi, että lihaa syödään tänä vuonna liki samaan malliin kuin vuonna 2024.Tilaajalle
Uusi suuntaus on, että lihan syönnin vähentäminen pyörii myös nuorten miesten mielessä. Ikäluokasta 18-30-vuotiaat 32 prosenttia ilmoittaa hillitsevänsä punaisen lihan kulutusta. Kuva: Janiko KemppiMT:n kyselytutkimuksen mukaan 30 prosenttia suomalaisista aikoo vähentää punaisen lihan syöntiä vuonna 2025. Sen sijaan liki 60 prosenttia ei aio karsia lihaa lautaseltaan ja noin joka kymmenes ei osaa sanoa, mihin suuntaan ruokavalio kehittyy.
Naiset ovat keskimäärin innokkaampia vähentämään punaisen lihan kulutusta kuin miehet.
Uusi suuntaus on, että punaisen lihan syönnin vähentäminen pyörii myös nuorten miesten mielessä. Uutta on myös, että vanhukset haluavat karsia punaisen lihan syöntiä. Iäkkäimpien, yli 65-vuotiaiden naisten, ikäluokassa peräti 43 prosenttia aikoo vähentää lihan kulutusta.
Akateemisesti koulutetut ovat keskimäärin kiinnostuneempia vähentämään punaisen lihan syöntiä kuin matalammin koulutetut.
Kantar Agrin asiakkuusjohtaja Pasi Saarnivaara kertoo, että MT:n kyselyn tulokset ovat samankaltaisia muiden tutkimusten kanssa.
Kuluttajien mahdollisista aikeista huolimatta Kantar Agri arvioi, että lihaa syödään tänä vuonna liki samaan malliin kuin vuonna 2024.
Porsaanlihan kulutuksen arvioidaan hiipuvan parilla prosentilla, kun taas nautaa ostetaan entiseen tapaan.
”Vähentämispyrkimys on ollut ilmoilla pitkään. Tutkimusten mukaan suomalaiset vähentävät lihan syöntiä pikkuhiljaa pudottamalla yhden lihapullan pois ja lisäämällä kasviksia”, Saarnivaara kuvailee.
”Naudan jauheliha on olennainen osa arkiruokailua, jossa muutokset ovat hitaita.”
Kymmenessä vuodessa suomalaisten sianlihan syönti on vähentynyt viidenneksellä nykyiseen 154 miljoonaan kiloon.
Naudanlihan kulutus on heikentynyt maltillisemmin, noin viitisen prosenttia samalla aikavälillä.
”Naudan jauheliha on olennainen osa arkiruokailua, jossa muutokset ovat hitaita”, Saarnivaara pohtii.
Saarnivaaran mukaan iso osa kansalaisista tiedostaa, että naudanlihan tuotanto on Suomessa erilaista kuin maailmalla. Jauhelihaa saadaan paljon lypsylehmistä, jotka ovat ensin tuottaneet maitoa ja kasvaneet pitkälti nurmella, eikä vedestäkään ole juuri pulaa. Ulkomailla ympäristöjalanjälki on monesti raskaampi.
Broilerin kulutus on kasvanut Suomessa vuosikymmenessä huimat 60 prosenttia. Vuositasolla se tekee noin 2–6 prosenttia. Kasvua odotetaan myös ensi vuodelle, vaikkei ravitsemussuosituksissa enää suositella vaihtamaan punaista lihaa broileriin.
Lihan kulutuksen trendit ovat yhteneväisiä EU-alueella. Kokonaisuudessaan lihan syönti ei ole radikaalisti pudonnut, mutta naudanliha ja broileri ovat korvanneet sianlihaa, jota syödään EU:ssa yhä keskimäärin 39 kiloa vuodessa henkeä kohden. Suomalaiset syövät sianlihaa huomattavasti vähemmän, noin 29 kiloa vuodessa.
Lihan syönnin kärkimaita ovat Espanja, Kypros ja Tsekki.
MT-kyselyyn vastasi Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä edustava 1 082 henkilön joukko 6.–11.12. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.- Osaston luetuimmat
