Siipikarja ohitti viime vuonna sianlihan määrän suomalaisten lautasilla

Suomalaisten lautasille on viime vuosina päätynyt yhä enemmän siipikarjan lihaa, ja punaisen lihan määrä on pikku hiljaa vähentynyt. Viime vuonna siipikarjan lihaa kulutettiin ensimmäistä kertaa sianlihaa enemmän, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore ennakkotieto kertoo.

Lihan kokonaiskulutuksessa ei Luken mukaan tapahtunut viime vuonna merkittävää muutosta. Ennakkotietojen mukaan lihan kokonaiskulutus väheni 0,6 kiloa eli alle prosentin edellisvuoteen verrattuna.

Suomalainen syö vuodessa keskimäärin 77,8 kiloa lihaa henkeä kohti. Käytännössä määrä ei ole näin suuri, sillä tilastossa ilmoitetaan luullisen eli ruholihan määrä.

Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on Luken mukaan noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Siipikarjanlihaa kulutettiin viime vuonna lihalajeista eniten, 29,9 kiloa henkilöä kohti. Määrä kasvoi edellisvuodesta 0,9 kiloa.

Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu on ollut pitkäaikainen trendi, mutta se pysähtyi hetkellisesti vuonna 2022. Viime vuonna palattiin taas kasvuun.

Viime vuonna naudanlihaa kului 17,0 kiloa henkilöä kohti, noin pari prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Sianlihan kulutus oli noin 28,1 kiloa. Määrä laski noin 3,5 prosenttia.

Lampaanlihan kulutus pysyi noin puolessa kilossa henkeä kohti. Hevosenlihaa syötiin noin 0,2 kiloa ja poronlihaa 0,4 kiloa henkeä kohti.

Nestemaitojen kulutus väheni edellisvuodesta maltillisesti, alle neljä prosenttia. Nestemaitoja ovat rasvaton, kevyt-, täys- ja tilamaito.

Kevytmaitoa käytetään maitolaaduista eniten ja sen kulutus myös laski eniten, noin neljä prosenttia.

Maitoa käytettiin viime vuonna henkeä kohti keskimäärin 87 litraa. Kevytmaidon osuus oli 56 prosenttia nestemaitojen kulutuksesta.

"Nestemäisiä maitotuotteita kulutettiin ennakkolaskelman mukaan viime vuonna noin 133 kiloa henkeä kohti. Niistä jogurttia ja muita tuoretuotteita, kuten vanukkaita ja maustettua rahkaa, kului edellisvuotta enemmän, vaikka kaikkiaan nestemäisten maitotuotteiden kulutus laski pari prosenttia", eritysasiantuntija Erja Mikkola Lukesta kertoo.

Juuston kulutus oli viime vuonna noin 26 kiloa henkeä kohti, mikä oli noin puoli kiloa edellisvuotta enemmän. Voita käytettiin 3 kiloa henkeä kohti, mikä oli lähes edellisvuoden määrä.

Viljan kokonaiskulutus oli viime vuonna noin 86 kiloa henkeä kohti. Määrä kasvoi noin 0,9 kiloa edellisvuodesta. Vehnän kulutus pysyi kutakuinkin ennallaan, rukiin ja kauran hieman laski.

Kananmunia kulutettiin puoli kiloa edellisvuotta enemmän, noin 11,4 kiloa henkeä kohti. Sokeria kului edellisvuotta vähemmän.

Perunan elintarvikekulutus oli Luken arvion mukaan 64,6 kiloa henkilöä kohti. Kulutuksen on arvioitu olleen viime vuosina 65–70 kiloa henkeä kohti vuodessa.

Tuoreiden hedelmien kulutus oli noin 46 kiloa henkeä kohti. Sitrushedelmiä siitä oli 11 kiloa ja muita tuoreita hedelmiä 35 kiloa.

Tomaatteja käytettiin arviolta 10 kiloa ja muita tuoreita vihanneksia 47 kiloa henkeä kohti.

Luke huomauttaa, ettei ravintotaselaskelma kerro ruuankulutuksen tarkkaa määrää. Luvut kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa elintarvikeketjun kaikista vaiheista.