Maakunta-Suomen suosikki voitti presidentinvaaleissa metropolin suosikin viimeksi 1956

Presidentinvaaleissa koko maa on vuodesta 1994 alkaen ollut yhtä ja samaa vaalipiiriä, eli jokaisen suomalaisen ääni painaa yhtä paljon, ja äänien kokonaismäärä ratkaisee voittajan.

Vaikka valittu presidentti näin on sananmukaisesti koko kansan presidentti, on maakunnissa ja Etelä-Suomen kasvukeskuksissa usein äänestetty eri ehdokkaita. Tämä selviää vaalipiirikohtaisista äänestystuloksista.

Suoran kansanvaalin aikana väkirikkaiden kasvukeskusten suosima ehdokas on kannatuksen jakautuessa voittanut.

Ensimmäisissä nykyisen kaltaisissa vaaleissa kolmekymmentä vuotta sitten vaalipiirit jakautuivat kolmen ehdokkaan välille.

Eniten ääniä sekä ensimmäisellä että toisella kierroksella saanut Martti Ahtisaari oli suosituin ehdokas Suomen kahdeksassa keskimmäisessä vaalipiirissä.

Toiselle kierrokselle edennyt vastaehdokas Elisabeth Rehn oli ykkönen väkirikkaissa Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireissä, sekä Ahvenanmaalla. Täpärästi toiselta kierrokselta ulos jäänyt Paavo Väyrynen taas sai eniten ääniä Kuopion, Vaasan, Oulun ja Lapin vaalipiireissä.

Väyrynen on ollut erityisen suosittu juuri kotiseuduillaan Lapin ja Ouln vaalipiireissä aina kun hän on ollut ehdolla.

Kuriositeettina keskustataustainen valitsijayhdistyksen ehdokas Keijo Korhonen sai eniten ääniä Kainuun maakunnassa. Koko Oulun vaalipiirin äänikuninkuuteen kannatus ei silti riittänyt.

Toisella kierroksella Ahtisaari oli suosituin kaikkialla, paitsi Vaasan ja Ahvenanmaan vaalipiireissä.

Näkyvin raja maakuntien ja metropolien suosikkien välillä oli vuoden 2000 presidentinvaaleissa.

Tuolloin ensimmäisen ja toisen kierroksen voittanut Tarja Halonen sai ehdokkaista eniten ääniä Pähkinäsaaren rauhan rajan eteläpuolisissa vaalipiireissä Esko Ahon ollessa ykkönen Pohjois- ja Itä-Suomen vaalipiireissä.

Ensimmäisellä kierroksella Ahvenanmaan ykkönen oli Elisabeth Rehn. Toisella kierroksella saarelaisten enemmistö kannatti Ahoa, muuten asetelma toistui samanlaisena.

Istuvan presidentin valinnasta jatkokaudelle on oltu yksimielisempiä.

Halonen oli vuonna 2006 vaalien ensimmäisellä kierroksella suosituin kaikissa vaalipiireissä. Toisella kierroksella Sauli Niinistö meni ohi Vaasan ja Oulun vaalipiireissä.

Vuonna 2012 Niinistö oli ensimmäisellä kierroksella suosituin kaikissa paitsi kolmessa vaalipiirissä. Lapin ja Oulun vaalipiirien äänestäjien suosikki oli Paavo Väyrynen. Ahvenanmaalla ykkönen oli Eva Biaudet.

Toisella kierroksella Ahvenanmaalaiset kääntyivät Pekka Haaviston taakse.

Jatkokaudelle valittaessa Niinistön suosio sen sijaan oli selvä. Hän oli suosituin ehdokas kaikissa vaalipiireissä ja voitti vaalit jo ensimmäisellä kierroksella.

Vuoteen 1987 saakka käydyissä presidentinvaaleissa presidentti ratkaistiin vaalipiireittäin valittujen valitsijamiesten käymällä vaalilla.

Muutos ei kuitenkaan käytännössä vaikuttanut maaseutu-Suomen ja kaupunkien väliseen painoarvoon. Valitsijamiehet jaettiin vaalipiireille niiden asukasluvun mukaan, kuten kansanedustajapaikat nykyäänkin.

Maaseudun ja kaupunkien suosikkiehdokkaiden ollessa vastakkain maaseudun ehdokas voitti viimeksi vuonna 1956.

Tuolloin helsinkiläisten suosikki oli Sakari Tuomioja, uusimaalaisten, Kymen läänin ja Hämeen läänin molempien vaalipiirien suosikki K.A. Fagerholm ja Turun läänin eteläisen vaalipiirin suosikki Eino Kilpi.

Valitsijamiesvaalin voitti kaikissa muissa vaalipiireissä suosituin Urho Kekkonen äänin 151–149. Myöhemmissä vaaleissa hänkin oli jo käytännössä koko maan suosikki.

Sunnuntaina käytävien vaalien ehdokkaiden vaalipiirikohtainen kannatus selviää vaalien jälkeen. MT:n perjantaina julkaistun kyselyn tausta-aineiston mukaan kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb on alueellisesti suosituin ehdokas pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja Länsi-Suomessa. Pohjois- ja Itä-Suomessa suosituin on vihreiden ja kansanliikkeen Pekka Haavisto. Etelä-Suomessa ehdokkaat ovat yhtä kannatettuja.