• Tytöt ovat keskimäärin poikia tyytymättömämpiä elämäänsä maalla.
    Tytöt ovat keskimäärin poikia tyytymättömämpiä elämäänsä maalla.  Kuva: Sanne Katainen

    Tytöt lähtevät, pojat jäävät

    Eroja tyttöjen ja poikien kokemuksissa maaseudusta on jo hyvin nuorissa ikäluokissa.
    Uutiset|Yhteiskunta
    10.4.202505:00
    Matti Tuominen

    Nuorten Akatemian tuore raportti osoittaa, että vaikka suurin osa maaseudulla asuvista lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, tytöt ovat keskimäärin poikia tyytymättömämpiä.

    Kokemuksissa ja näkemyksissä on selkeitä eroja sukupuolten välillä. Tytöistä merkittävästi poikia suurempi osa ei harrasta mitään ja kokee, että ei voi tehdä vapaa-ajalla asioita, joista pitää.

    Pojista 11 prosenttia vastasi, että ei harrasta mitään ja tytöistä näin vastasi hieman yli 17 prosenttia. Pojista 86 prosenttia vastasi, että voi harrastaa ja tehdä vapaa-ajallaan asioita, joista pitää. Tytöillä tuo osuus oli 69 prosenttia.

    Suurempi osa maaseudun pojista kuin tytöistä kokee voivansa kulkea paikasta toiseen helposti. Pojista kaksi kolmasosaa on täysin samaa mieltä väittämästä ”Maaseudulla on mukava asua”, tytöistä vain reilu kolmannes.

    Yhdeksän kymmenestä pojasta on joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”Olen tyytyväinen elämääni”, tytöistä tätä mieltä on noin kaksi kolmasosaa.

    Suurempi osa maaseudun pojista kuin tytöistä kokee voivansa kulkea paikasta toiseen helposti.
    Suurempi osa maaseudun pojista kuin tytöistä kokee voivansa kulkea paikasta toiseen helposti.  Kuva: Sanne Katainen

    Tyttöjen vapaa-ajan vietossa korostuivat poikia useammin kavereiden kanssa hengailu, kotona oleminen ja kotityöt, puhelimen selailu, nukkuminen, perheen kanssa oleminen sekä luovat harrastukset.

    Pojilla korostuivat tyttöjä useammin ulkona oleminen, pelaaminen, moottoriajoneuvot, metsästys ja kalastus sekä vapaapalokunta.

    Maaseudulla asuvat nuoret näkevät siinä useita hyviä puolia, joista merkittävimpiä ovat rauhallisuus, turvallisuus, luonto, vapaus, tutut piirit ja hyvä arki.

    Toisaalta he näkevät myös huonoja puolia. Niistä merkittävimpiä ovat pitkät välimatkat, puutteet palveluissa ja infrastruktuurissa ja nuorille suunnatuissa mahdollisuuksissa sekä pienet piirit.

    Nuoret toivovat parannuksia erityisesti infrastruktuuriin. Paremmat julkiset kulkuyhteydet, tiet, nettiyhteydet ja katuvalot nousivat usein esiin vastauksissa.

    Nuoret näkevät tärkeänä peruspalveluiden säilyttämisen tai palauttamisen. Nuorten mielestä erityisesti terveydenhuoltoon ja kouluihin pitäisi panostaa.

    Lisäksi he toivovat lisää palveluita ja tekemistä nuorille, esimerkiksi kauppoja, ravintoloita, lämpimiä hengailupaikkoja, uusia harrastusmahdollisuuksia, työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia.

    8.-luokkalainen Viivi Tolppala (vas.) ja 9.-luokkalainen Silja Harju eivät viihdy Iitissä kovin hyvin.
    8.-luokkalainen Viivi Tolppala (vas.) ja 9.-luokkalainen Silja Harju eivät viihdy Iitissä kovin hyvin.  Kuva: Sanne Katainen

    Raportin kirjoittaneen Nuorten Akatemian projektipäällikkö Ella Kankaanrannan yllätti se, miten suuret sukupuolten väliset erot näkemyksissä olivat jo hyvin nuorten vastaajien kohdalla.

    Selvityksen vastaajajoukko painottui 10–15-vuotiaisiin. Jo 10–12-vuotiaiden keskuudessa näkyi selkeitä sukupuolittuneita eroja kokemuksissa elämästä maaseudulla.

    Eroja näkyi esimerkiksi tyytyväisyydessä elämään, siihen, voiko tehdä vapaa-ajalla mielekkäitä asioita tai pääseekö helposti liikkumaan paikasta toiseen.

    Raportissa nousevat esiin myös ajatukset siitä, mitkä asiat tukevat maaseudun vetovoimaa etenkin tyttöjen näkökulmasta.

    ”Harrastusmahdollisuudet ovat avainasemassa siinä, että kunnasta saa jatkossa vetovoimaisemman myös tytöille”, Kankaanranta painottaa.

    Toisaalta nuoret kaipaavat myös lämpimiä hengailutiloja. Alaikäisille tällaisia paikkoja vapaa-ajan viettoon ei montaa ole.

    ”Jos kunnassa on joku vanha tyhjillään oleva rakennus, voisiko siitä tehdä jonkinlaisen nuorten hengailupaikan”, Kankaanranta pohtii.

    Iitissä aikaa viettävien nuorten ajatukset heijastelevat melko hyvin raportin kuvaa nuorten ajatuksista. 8.-luokkalainen Viivi Tolppala, 15, aikoo joskus muuttaa Iitistä pois, koska paikkakunnalla ei oikein ole mitään. Hän kaipaa enemmän tekemistä. Tanssia harrastava Tolppala käy tanssitunneilla Kouvolassa.

    Nuoret toivovat parannuksia erityisesti infrastruktuuriin. Paremmat julkiset kulkuyhteydet, tiet, nettiyhteydet ja katuvalot nousivat usein esiin vastauksissa.
    Nuoret toivovat parannuksia erityisesti infrastruktuuriin. Paremmat julkiset kulkuyhteydet, tiet, nettiyhteydet ja katuvalot nousivat usein esiin vastauksissa.  Kuva: Sanne Katainen

    ”Harrastusmahdollisuudet ovat avainasemassa siinä, että kunnasta saa jatkossa vetovoimaisemman myös tytöille.”

    Ella Kankaanranta

    9.-luokkalainen Silja Harju, 15, puolestaan aikoo mennä opiskelemaan ammattikouluun Lahteen. Lahdessa puoleensa vetävät hyvät oppimismahdollisuudet ja isompi koulu.

    ”En tykkää maaseudusta, kun on hiljaista ja harmaata”, hän sanoo.

    Harjun toiveissa ovat paremmat ja isommat kaupat.

    Kesällä sekä Tolppala että Harju aikovat hengailla. Molemmilla on toiveissa sisällä oleva hengailupaikka. Plussaa olisi, jos tila olisi pidempään auki.

    Lisää aiheesta
    • Jotta maaseudusta saataisiin tehtyä tytöille aiempaa houkuttelevampi ympäristö, olisi Lumi Reichenbachin mielestä tärkeä päästä eroon ammatteihin liittyvistä stereotypioista, kuten siitä, että maanviljely kuuluu miehille.

      Yhteiskunta | Miksi tytöt viihtyvät huonosti maaseudulla? Iittiläinen Lumi kertoo, miten maaseudusta saadaan tytöille parempi paikka

      Tilaajalle
    • Nuorten metsäneuvosto tapasi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin.

      Metsä | Nuoret haluavat lisää metsäopetusta kouluun ja metsäsisältöjä harrastuksiin

    • Viinijärven 4H-kerho sai Suomen 4H-liiton järjestämässä vuosittaisessa kerhokilpailussa kehuja aktiivisesta ja yritteliäästä toiminnasta.

      Harrastukset | Naurun kilkatusta ja paljon kivaa puuhaa – 4H-kerho on Viinijärven muksujen henkireikä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Kehitystyö Koneviestissä jatkuu – auta meitä tekemään Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Koneviesti | Kehitä kanssamme Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Verkkotietopiste.fi-palvelu edistää yhteisrakentamislain tavoitteita ja kuuluu sen velvoitteisiin.

    Koneviesti | Verkkotietopiste.fi-nettipalvelu tarjoaa apua erilaisten tieto-, tele- ja energiaverkkojen yhteisrakentamiseen — palvelu lisää yhteisrakentamista ja helpottaa tiedonvaihtoa

    Tilaajalle