Lupiinien tuhoamisesta kuumalla vedellä on saatu lupaavia tuloksia – kotipihassa auttaa arkinen laite

Komealupiinien tuhoamisesta kuuman veden avulla on saatu lupaavia tuloksia, kertoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Leena Hamberg.

Ideana on tappaa kasvin juuret.

Menetelmää esiteltiin tiistaina Lappeenrannassa ja keskiviikkona Mikkelissä ja Joroisissa.

Lupiinien päälle valutetaan lähes sata-asteista vettä. Vettä valutetaan sekä kasvin maanpäälliseen osaan että juuriin maakerroksen läpi.

”Kuumavesikäsittelyn ideana on heikentää kasvin elinvoimaa kuumentamalla kasvustoa ja juuristoa, jolloin kasvin uusiutuminen estyy tai hidastuu merkittävästi”, kertoo Hamberg.

Lappeenrannassa torjuntanäytöksessä käsiteltiin hyvässä kasvussa oleva, pienehkö lupiinikasvusto Yllikkälässä. Lupiini oli levittäytymässä kalliokivikon kautta metsän puolelle.

Kohde oli hiekka-moreenimaalla, jonka vesi läpäisi helposti.

Tiiviissä savimaassa vettä pitää Hambergin mukaan laskea enemmän ja maata ehkä potkiakin, jotta vesi jää sinne, eikä valu pois.

Kotipihassa pienelle kasvustolle voi kaataa vettä vaikka vedenkeittimestä.

Torjuntanäytöksessä nähty EWK Finland Oy:n valmistama laite mahtuu pakettiautoon ja sopii hyvin tienpenkan käsittelyyn. Laitteita on pienempiä kotikäyttöön ja isompia isoille esiintymille.

Lupiinien torjumista kuumalla vedellä on kokeiltu viime vuonna Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa. Seuranta jatkuu ensi vuoteen.

Hambergin tutkimuksessa kokeillaan, mitä tuloksia eri käsittelykertojen määrä tuottaa neljässä eri kohteessa.

Lupiineja käsiteltiin kolme tai viisi kertaa kasvukaudella 2025. Osa kasvustosta jätettiin käsittelemättä, jotta voidaan verrata, miten hyvin käsittely toimii.

Hyvään lopputulemaan pääsi kolmella käsittelykerralla: lupiinien määrä väheni Hambergin mukaan selkeästi ja jäi niukaksi. Siemeniä ei tullut ollenkaan, sillä kukka muodostui ennen heinäkuun käsittelyä, mutta kuoli heinäkuussa tehdyssä kuumavesikäsittelyssä.

Lappeenrannassa esiteltiin tiistaina lupiinin torjuntaa kuumavesikäsittelyllä. Kuva: Leena Hamberg

Osa lupiineista käsiteltiin kesällä viisi kertaa: toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa.

”Alueilla, jotka käsiteltiin viidesti, ei ole enää lupiineja. Kävimme katsomassa niitä pari viikkoa sitten.”

Toukokuussa kontrollialoilla, joilla torjuntaa ei ollut tehty, lupiini oli jo todella hyvässä kasvussa.

”Meidän ruuduilla ei ollut käytännössä tapahtunut mitään sitten viime vuoden, paitsi yhdelle tutkimusruudulle oli tullut yksi sirkkataimi. Katsotaan, tuleeko niitä lisää.”

Lupiinien käsittely kuumalla vedellä touko–kesäkuussa on Hambergin mukaan tehokkainta, sillä kasvi kasvaa nyt voimakkaimmin.

Entä tuhoaako kuuma vesi maan siemenpankin?

Lupiinin siemen on vahva ja säilyy maaperässä hyvin.

Tieto siitä, miten kuuma vesi siemeneen vaikuttaa, vaatii Hambergin mukaan seurantaa. Oletuksena oli, että kuuma vesi voisi jopa aktivoida siemenet helpommin kasvuun.

Viime vuoden käynneillä tutkimusruutujen ympäriltä, alueelta, joka oli käsitelty viidesti kuumalla vedellä, kaivettiin ylös uudelleen kasvaneita lupiinin taimia.

”Halusimme nähdä, tulevatko ne siemenistä vai vanhoista juurakoista. Kaikki tulivat vanhoista juurakoista. Kaikki juurakot pitää yrittää saada tuhottua.”

Vanhat juurakot ovat isoja, paksuja ja vähän porkkanan näköisiä.

Siementaimissa puolestaan on kesäkuun alussa sirkkalehdet.

Vettä valutetaan haravan näköisestä suuttimesta. Lappeenrannassa torjuntanäytöksessä käsiteltiin pienehkö lupiinikasvusto Yllikkälässä.  Kuva: Leena Hamberg

Kuumavesikäsittely tarjoaa Hambergin mukaan vaihtoehdon erityisesti kohteisiin, joissa kemiallinen torjunta ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

Tutkimuskohteilta käsiteltiin vain lupiinit, sillä alueilla oli myös uhanalaisia kasvilajeja.

Kuumavesikäsittely voisi Hambergin mukaan olla kustannustehokas keino lupiinin torjuntaan, jos se oikeasti tehoaa pidemmän päälle.

”Näillä näkymin vaikuttaa lupaavalta.”

Torjuntanäytökset ovat osa vuosina 2025–2027 toteutettavaa hanketta, jossa Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piiri kehittävät uusia torjuntamenetelmiä vieraslajeille. MTK osallistuu hankkeeseen viestinnän kautta.

Kohti tehokkaampaa vieraslajien hallintaa -hankkeen painopiste siirtyy tänä vuonna entistä vahvemmin komealupiiniin ja sen torjunnan kehittämiseen käytännössä.

Komealupiini on laajalle levinnyt vieraslaji, joka syrjäyttää alkuperäistä kasvillisuutta erityisesti tienvarsilla ja niityillä leviten tehokkaasti siementensä avulla.