

Aselupien ehdot ovat tiukentuneet menneistä vuosista, eikä aselupaa myönnetä enää samoin perustein kuin aiemmin.
Vielä 2000-luvun alkupuolella jopa 15-vuotiaalle voitiin myöntää oma aselupa, mutta nykyään sen ikäinen saa vain rinnakkaisluvan.
Poliisihallituksen asehallintopäällikkö Pasi Vuorenmaa kertoo, että aselupien ehdot tiukentuivat 2010-luvun alkupuolella Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkimainingeissa.
Ennen kuin aselupaa myönnetään, arvioidaan, onko hakijalla hyväksyttävä käyttötarkoitus aseelle. Sellainen voi olla esimerkiksi metsästys tai ampumaharrastus.
Jotta aselupa voidaan myöntää, metsästysharrastusta aloittelevalla hakijalla pitää vähintään olla metsästyskortti suoritettuna ja hänen on pystyttävä kertomaan, missä hän aikoo harrastaa.
Lähtökohtaisesti aseluvat myönnetään toistaiseksi voimassa olevina. Määräaikaisena lupa voidaan myöntää vain silloin, jos siihen on jokin erityinen syy.
Ensimmäinen käsiaselupa on kuitenkin voimassa enintään viisi vuotta suoraan lain perusteella.
Jos hyvin kokematon metsästäjä hakee aselupaa, voidaan lupa myöntää määräaikaisena, jos ei ole selvää, onko metsästyksen tarkoitus olla pysyvä harrastus.
Vielä vuoteen 2019 saakka oli voimassa laki, jonka mukaan uuden aseluvan hakijan piti suorittaa soveltuvuustesti.
Armeijassa suoritettavaa psykologista testiä muistuttava testi piti suorittaa myös silloin, jos luvan myöntämisestä oli kulunut useampi vuosi.
Itä-Suomen poliisilaitoksen lupapalveluiden ylikomisario Jyrki Kasanen muistuttaa, että muutoksista huolimatta voimassa on edelleen 1998 voimaan tullut aselaki.
Vuonna 2002 voimaan tuli niin sanottu yhteisölupa, jonka ansiosta ampumaseurat pystyivät hakemaan seurojen nimissä omaa lupaansa. Aiemmin aseluvat olivat seuran jäsenen nimissä.
2019 lähtien isoja lippaita sisältävät pistoolit ja kiväärit on tulkittu erityisen vaarallisiksi aseiksi.
Samaan aikaan alettiin vaatia ampuma-asekouluttajan todistusta, jos halusi kivääriluvan.

Nykyään pitää pääsääntöisesti olla mukana ampumaseurassa, mikäli haluaa käsiaseluvan.
Aseluvan hakijan pitää olla sekä terveytensä puolesta että muutoin sopiva pitämään hallussaan asetta. Vuorenmaa kertoo, että sopivuuden arvioinnissa käytetään hyväksi varsinkin poliisin rekistereitä.
Rekistereistä selvitetään ainakin sitä, löytyykö niistä rikoksiin tai päihtymykseen liittyviä merkintöjä.
Lupaa ei myönnetä, jos merkinnät ovat liian tuoreita ja vakavia. Vuorenmaa kertoo, että etenkin tuoreet päihteidenkäyttöön liittyvät merkinnät ja tietyt rikokset estävät aseluvan saamisen.
”Jos on syyllistynyt vaikka törkeään rattijuopumukseen, siitä ei kannata viiteen vuoteen lupaa hakea”, Vuorenmaa antaa esimerkin.
”Käytännössä ei voi hakea lupaa 9 millin pistooliin ja kertoa, että alkaa metsästämään, koska se väline ei sovellu siihen käyttötarkoitukseen.”
Jos taas on päätynyt niin sanottuun juoppoputkaan, ei aseluvasta kannata haikailla ennen kuin vuosi tuosta reissusta on kulunut.
Kolmas asia, jota poliisi arvioi ennen aseluvan myöntämistä, on se, soveltuuko hankittava ase käyttötarkoitukseensa.
”Käytännössä ei voi hakea lupaa 9 millin pistooliin ja kertoa, että alkaa metsästämään, koska se väline ei sovellu siihen käyttötarkoitukseen.”
Ennen aseluvan myöntämistä selvitetään myös hakijan asevelvollisuusasiat. Jos hakijan asepalvelus on keskeytynyt, poliisia kiinnostaa, miksi näin on käynyt.
Esimerkiksi mahdolliset mielenterveysongelmat pitää olla selätetty ennen kuin aseluvan voi saada.