Maaseudun rahoituspotti on uudessa EU-budjetissa lopulta kansallisissa käsissä
Eurooppaministeri Strand uskoo, että rajaperustein saadun lisärahoituksen voi kohdistaa kansallisesti melko vapaasti.Tilaajalle
Eurooppaministeri Joakim Strand (r.) kehottaa katsomaan EU:lta tulevan rahoituksen kokonaistasoa, sillä Suomi on unionissa nettomaksaja. Kuva: Johannes TervoEU:n tuleva monivuotinen rahoituskehys on herättänyt huolta ja epävarmuutta tuottajajärjestöissä. Ennätyssuuressa budjetissa suoraan maatalouteen korvamerkittyjen cap-rahojen potti kutistui noin 87 miljardilla eurolla 300 miljardiin euroon.
Sen sijaan enemmän jakovaraa kohdistettiin suureen kansallisen ja alueellisen suunnitelman (NRP) kirjekuoreen, jossa on aiempien maatalous- ja aluekehitysrahojen lisäksi mukana muun muassa rajaturvallisuus- ja koheesiorahoja. Siksi toistaiseksi on hankala arvioida, kuinka paljon eri aloille jaettavaa rahaa riittää.
Jatkossa tarkoitus on, että jäsenvaltiot ohjaavat yhdestä kirjekuoresta saamaansa rahoitusta kansallisin perustein tarvitseville aloille.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) muistuttaa, että Suomi on EU:ssa lopulta kuitenkin nettomaksaja, jota kiinnostaa paitsi unionilta palaavat rahat, myös maksuosuudet.
”Pohjaesityshän on huomattavan korkea, jos katsotaan kokonaistasoa. Me vastustamme sitä tason rajua nousua, mutta sen sisällä on myös paljon hyviä juttuja Suomen näkökulmasta”, Strand sanoo.
Komission esityksessä on korostettu esimerkiksi kilpailukykyä ja turvallisuutta, joita Suomi etukäteen lobbasi.
”Ja sitten on rajaturvallisuuteen liittyen pohjaesityksessä tämä miljardi enemmän, kuin nyt on viime kaudella tullut”, Strand muistuttaa.
”Se on huikea potti.”
”Suomi vastustaa budjetin rajua nousua, mutta sen sisällä on myös paljon hyviä juttuja Suomen näkökulmasta.”
Suomen saanniksi isosta NRP-rahastosta on esitetty komission sivuilta löytyvässä taulukossa yhteensä 9,7 miljardia euroa. Siitä 1,6 miljardia on osoitettu rajaturvallisuuteen ja maahanmuutosta huolehtimiseen, 0,3 miljardia sosiaaliseen ilmastorahastoon.
Iso kysymys aiemmin tukia saaneiden keskuudessa on se, miten uuteen kuoreen paketoituja tukia voi kansallisesti käyttää.
Melko vapaasti, uskoo Strand.
”Jos puhutaan siitä miljardin lisäpotista, se allokaatio perustuu rajaturvallisuuteen, turvapaikanhakuun ja sisäiseen turvallisuuteen. Totta kai meidän oma fokus rahankäytön osalta tulee olemaan myös rajaturvallisuudessa, rajavalvonnassa ja tähän liittyvässä infrassa ja kalustossa”, eurooppaministeri selventää.
”Kun nyt sitten tehdään maa- ja aluekohtaisia suunnitelmia, niin totta kai meidän tavoitteena ja minun näkemykseni on se, että aika joustavasti pystyy sen otsakkeen sisällä kanavoimaan rahaa. Että se ei ole pelkkää aitaa tai jotain teknologiaa, vaan paljon muutakin”, Strand sanoo.
”Totta kai nämä kohdennukset tarkentuvat, ja luultavasti lopulliset päätökset myös budjetin yleistasosta tulevat vasta, veikkaan, alkuvuodesta 2027.”
Maaseudun kehittämisrahoja on Suomessa aiemminkin kohdistettu aluepoliittisin perustein etenkin Itä- ja Pohjois-Suomeen. Maaseudun kehittämisrahoja on tähän asti ohjattu runsaasti myös maatalouteen.
Nyt Suomi on perustellut lisärahoituksen tarvetta etenkin pitkällä itärajalla, joka on myös EU:n ulkoraja.
Se puoltaisi edelleen myös rahojen kohdistamista itäiseen Suomeen.
Siihen, miten rahoja lopulta kohdistetaan, tai voisiko esimerkiksi maataloustuissa huomioida nykyistä paremmin myös alueellisuuden, Strand ei vielä halua kommentoida.
Hän muistuttaa, että neuvottelut budjetista ovat komission ja jäsenmaiden kesken vasta alkamassa.
”Totta kai nämä kohdennukset tarkentuvat, ja luultavasti lopulliset päätökset myös budjetin yleistasosta tulevat vasta, veikkaan, alkuvuodesta 2027.”
Strand sanoo ymmärtävänsä tuottajajärjestöjen huolen entisen pilarirakenteen kadotessa, mutta muistuttaa, että budjettiesitysjulkistuksessa esitetty cap-ohjelman 300 miljardia on tarkoitettu lattiaksi, ja maataloutta ja maaseutua voidaan tukea enemmänkin.
- Osaston luetuimmat
