Aikuinen lupiinikirva näkyy kuvassa keskellä. Lisäksi kuvassa on aikuinen siivellinen sekä kehittyviä, vielä vahattomia nymfejä. Kuva on Helsingin Kannelmäestä vuodelta 2024. Kuva: Pekka Malinen
Tiesitkö, että lupiinilla on Suomessa vihollinen? – Pohjois-Amerikasta tulleeseen ötökkään liittyy riskejä peltokasveille
Kuten komealupiini, myös sen vihollinen on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Suomessa ensimmäiset yksilöt löydettiin muutama vuosi sitten.Tilaajalle
Lupiinikirva on puolisenttinen ja sen päällä on vaaleaa vahaa, joka näyttää jauholta. Kakslammin luonnonsuojelualueen lupiinikirvat olivat elokuussa enimmäkseen keskenkasvuisia. Kuva: Lari LievonenTiesitkö, että Suomessa asuu lupiinin vihollinen?
Maastamme löydettiin muutama vuosi sitten ensimmäiset lupiiniin erikoistuneet kirvat.
Kuten komealupiini, myös lupiinikirva eli macrosiphum albifrons on kotoisin Pohjois-Amerikasta.
Ensimmäinen havainto Euroopassa tehtiin kasvitieteellisestä puutarhasta Britanniassa vuonna 1981, mutta esiintymän alkuperä jäi tuntemattomaksi, kertoo kirvoja tutkiva Erkka Laine, joka on vieraileva tutkija Oulun ja Helsingin yliopistoissa.
Kirva levisi vain muutamassa vuodessa Alankomaihin, Saksaan ja Ranskaan ja nyt sitä on jo ympäri Eurooppaa.
”Jos populaatio pääsee isoksi, se heikentää lupiinin siementuotantoa.”
Olisiko kirvasta apua lupiinin torjuntaan?
”Lupiinikirvakoloniat voivat olla valtavia ja parhaimmillaan peittää koko kasvin”, kertoo Laine.
”Jos populaatio pääsee isoksi, se heikentää lupiinin siementuotantoa.”
Hän pitää arvokkaana Kakslammin luonnonsuojelualueelta saatuja havaintoja siitä, että kirvat saavat lupiinit tiputtamaan nuppunsa.
”Onko se vain kirvan ansiota, on vaikea sanoa.”
Lupiinin varrelle on jäänyt kirvojen nahkoja, jotka ovat jääneet jäljelle seuraavaan vaiheeseen kehittymisestä. Kuva: Lari LievonenMonet kirvalajit ovat maailmanlaajuisesti vakavia tuholaisia. Ne kasvavat nopeasti etenkin kasvihuoneissa, sillä lämpö nopeuttaa kirvan aikuistumista.
Kirvojen levittämät kasvivirustaudit voivat johtaa valtaviin satomenetykseen – esimerkiksi perunasadosta voi mennä jopa 60 prosenttia kerralla.
Lupiinikirva voi levittää Laineen mukaan muun muassa pavun keltamosaiikkivirusta, mutta siihen liittyy myös riskinsä.
”Viruksella saattaa olla lupiiniin aika dramaattisia vaikutuksia, mutta jos kirva sattuisi menemään toiselle hernekasville, mitä viljellään, se on ongelma. Tätä asiaa pitäisi selvittää ensin, jos kirvaa haluttaisiin käyttää laajemmin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
