Suuri virastotalo kaipaa jatkokäyttöideoita ja varmaan remonttiakin. Kuva: Timo Villanen
Punaisen puutalon purkaminen on nyt varteenotettava vaihtoehto, sanoo pienen kunnan johtaja
Lapinlahdella kunta joutuu miettimään ison viraston ja pienen puutalon kohtaloa, kun hyvinvointialue lopettaa tilojen vuokraamisen.
Lapinlahden kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen ja Varpaisjärven entinen kunnanvirasto. Kuva: Timo VillanenVaikka rakennusten purkamisesta onkin vielä hiukan aikaista puhua, niitä tulee olemaan Lapinlahdellakin.
”Toistaiseksi Pohjois-Savossa ovat enemmänkin puhuttaneet palvelut, sillä hyvinvointialue osa-aikaistaa lähipalveluita ja lakkauttaa vuodeosastoja”, kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen kertoo.
Osassa entisiä ja nykyisiä pieniä kuntia sosiaali- ja terveysaseman aukioloja on supistettu tai asema on suljettu kokonaiseksi päiväksi ensi vuoden alusta.
Lapinlahdella tyhjeneviä sote-rakennuksia on tällä tietoa kaksi. Kuntakeskuksen suuresta virastotalosta neljäsosa jää tyhjilleen hyvinvointialueen vetäytyessä, ja samalla katoaa 32 000 euron vuokratulo.
”Kiinteistö on hyvin haasteellinen ja meille tarpeettoman iso. Mietimme aktiivisesti, mitä sille kannattaa ja voi tehdä, kun siellä on myös sisäilmahaasteita”, Ruotsalainen kertoo.
Toinen tyhjilleen jäävä on Varpaisjärven entinen kunnanvirasto, joka on toiminut tukikohtana kotihoidon työntekijöille ja josta hyvinvointialue on vuodenvaihteessa lähdössä pois.
Punainen, 300-neliöinen puurakennus muistuttaa käytännössä kaksikerroksista omakotitaloa ja vie tyhjetessään 30 000 euron vuotuiset vuokratulot.
”Se on todennäköinen purkukohde. Rakennus on tekniikaltaan peruskuntoinen ja vaatisi laajaa peruskorjausta. Meillä ei ole sille oikein omaakaan käyttöä”, Ruotsalainen sanoo.
Talo on sinänsä käyttökuntoinen, joten sille saatetaan etsiä uutta vuokralaista tai ostajaa.
Kaikkiaan kunta menettää 154 000 euron vuokratuotot.
Henri Ruotsalainen ja kiinteistöhoitaja Eerik Miettinen miettivät Varpaisjärvellä kiinteistön kohtaloa. Kuva: Timo VillanenLapinlahti aikoo yhtiöittää rakennuksensa. Laki edellyttää sitä, jos paikkakunnalla on yksityisiä myös sote-kiinteistöjä ja edes teoriassa kilpailua kiinteistömarkkinalla.
”Olemme yhtiöittäneet aiemmin jo teollisuuskiinteistöt ja kun siihen nyt lisätään sote-kiinteistöt, siitä tuleekin – naps! – sote-yhtiö. Tietääkseni Iisalmi ja Lapinlahti ovat Ylä-Savossa ainoat, jotka yhtiöittävät.”
Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen kertoi Ylelle, että alue aikoo hakea lisäaikaa ja kattaa kertyneet alijäämänsä vuoden 2028 loppuun mennessä.
Henri Ruotsalainen jututtaa sairaanhoitaja Irma Kynäkoskea, joka pakkaa kotihoidon tavaroita tyhjilleen jäävässä sote-kiinteistössä. Kuva: Timo VillanenYhtiöittämisen jälkeen Lapinlahden kunnan tytäryhtiön taseesta kolme neljäsosaa tulee sote-tiloista.
”Ennustan, että monissa kunnissa isompi purkuaalto koskee jatkossa kouluja ja varhaiskasvatusta kuin sote-rakennuksia, koska lapsia ei tule”, Ruotsalainen ennakoi.
Lapinlahdella haaste oli edessä Ruotsalaisen aloittaessa kunnanjohtajana syksyllä 2023. Taloutta tasapainotettiin vähentämällä 28 henkilötyövuotta. Lapinlahdelta ja Varpaisjärveltä suljettiin yhdet kyläkoulut ja Varpaisjärveltä myös päiväkoti.
”Ne olivat välttämättömiä, mutta nyt suunta on oikea ja pääsemme suunnittelemaan ylijäämäistä talousarviota.”
Lapinlahden veroprosentti on ensi vuonnakin 9,4. Kunnassa on 8 800 asukasta ja suunta laskeva.
”Tonttikysyntä on harmillisen pientä, vaikka kaavoitettuja tontteja olisi jopa järven rannalta. Aiomme aloittaa markkinointikampanjan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
