Sähkömarkkinan ennakointi vaikeaa, EU ratkoo tahollaan

Sähkömarkkinoita vaivaa ennakoinnin vaikeus. Pörssisähkön hintataso on laskenut viime syksyn ja talven huippulukemista, mutta tulevan hintatason määrittäminen on tavallista hankalampaa.

Sähkösopimusta tekevälle kotitaloudelle tai yritykselle tämä tarkoittaa, että valinta kiinteähintaisen sähkön ja pörssisähkön välillä on joka tapauksessa riski.

”Määräaikaisessa sopimuksessa sitoutuu hintaan, joka on sopimuksen tekohetkellä ja se voi osoittautua korkeaksi. Pörssisähkössä voi päästä kesällä nauttimaan hyvin edullisesta sähköstä, mutta tulevia hinnannousuja ei voi ennakoida”, Päivi Suur-Uski selittää.

Suur-Uski on energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen johtava asiantuntija valtion kestävän kehityksen yhtiössä Motivassa.

Pörssisähkön hinta on keväällä laskenut viime syksyn ja talven huippulukemista. Hinnat ovat silti nousseet viime vuosien aikana.

Esimerkiksi vuonna 2020 yhden megawattitunnin keskimääräinen tukkumarkkinahinta oli 28 euroa. Vuonna 2022 hinta ampaisi 154 euroon eli yli viisinkertaistui vuoteen 2020 verrattuna.

Päivi Suur-Uskin mukaan sähkön markkinahinta on tällä hetkellä oikealla arvostuksen tasolla suhteessa puhtaan energian saatavuuteen.

”Sähkö oli halvimmillaan vuosikymmeniin ennen viime vuosien hinnannousuja, eli siinä mielessä energia on nyt sellaisella arvostuksen tasolla kuin sen kuuluu olla”, Suur-Uski sanoo.

Tuulivoiman lisärakentaminen ja Olkiluodon ydinvoimalan kolmannen reaktorin käynnistyminen lisäävät sähkön tuotantoa. Toisaalta esimerkiksi vetyhankkeet ja yhteiskunnan sähköistyminen lisäävät sähkön kulutusta.

Tuotannon lisääminen vaikuttaa osaltaan sähkön markkinahintoihin.

Suomi on kuitenkin mukana EU:n yhteisillä sähkömarkkinoilla, joten kotimaisen sähköntuotannon vaikutukset hintatasoon ovat rajalliset.

”Sisämarkkinoilla koko sähköjärjestelmää pyritään optimoimaan siten, että sähköä tuotettaisiin ensisijaisesti niillä voimalaitoksilla ja niissä paikoissa, joissa sen tuottaminen on halvinta ja siirtämään siirtoyhteyksien kapasiteettien puitteissa kalliimmille alueille”, Energiaviraston markkinoista vastaava johtaja Antti Paananen kertoo sähköpostitse.

Hänen mukaansa Euroopassa on leudon talven jäljiltä viime vuotta enemmän kaasua varastossa. Myös vesitilanne on hieman parantunut viime vuodesta.

”Mutta ollaan edelleen pitkän aikavälin alapuolella”, Paananen kirjoittaa.

Viime vuoden energiakriisi loi EU-alueella poliittista painetta markkinoiden rakenneuudistuksiin. Euroopan komissio antoi kuluvan vuoden maaliskuussa omat ehdotuksensa, joiden avulla vastaavia energiakriisejä voitaisiin jatkossa välttää.

Uudistusten päähuomio on yhteisten sähkömarkkinoiden kriisinkestävyyden parantamisessa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusohjaaja Jan Jääskeläinen kertoo, että useat komission ehdottamista keinoista ovat kuitenkin Suomessa jo käytössä.

”Esimerkiksi kiinteähintaisten, määräaikaisten sähkösopimusten käyttöönotto koskee pääasiassa muita EU-maita”, Jääskeläinen sanoo.

Sen sijaan sähkön futuurimarkkinoiden vahvistaminen kriisien varalta parantaisi myös suomalaisten sähkönkäyttäjien tilannetta. Viime talvena futuurimarkkina romahti. Sähkön myyjät eivät voineet tarjota kuluttajille kiinteähintaisia sopimuksia, sillä tulevat hinnat olivat arvoitus.

Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä pörssisähkön keskihinta on kuitenkin asettunut 8,5 senttiin kilowattitunnilta.

Jääskeläisen mukaan markkina näyttää tällä hetkellä rauhalliselta, eikä uusia kriisejä näyttäisi olevan tulossa. Toisaalta hän muistuttaa, että viime talven hinnannousuja ei nähty ennalta.