EU:ssa havitellaan pysyvää sähkömarkkinoiden sääntelyä – Suomi mukana torjumassa ”suunnitelmataloutta"

Markkina-asiantuntijoiden enemmistö Euroopassa on sitä mieltä, että Ukrainan sodan laukaisema energiakriisi on toistaiseksi ohi ja että Venäjän presidentti Vladimir Putin on jo hävinnyt energiasodan.

Sähkön markkinahinta on laskenut roimasti, koska talvi on ollut leudompi, kaasuvarastot ovat täynnä ja sekä nesteytetyn lng:n että putkikaasun jatkotoimitukset on saatu turvattua. Lisäksi uusiutuvan energian lisärakentamiseen on saatu monissa EU-maissa toivottua vauhtia.

Edullisempi sähkö on vaikuttanut myönteisesti sekä talousennusteisiin että inflaatioon eli yleiseen hintojen nousuun.

Tästä huolimatta EU:n komissio valmistelee kovaa vauhtia sähkömarkkinalain uudistamista. Käytännössä kriisin aikana käyttöön otettua sääntelyä halutaan jatkaa, jotta sähkön hinta laskisi ja pysyisi matalana. Ranska ja Espanja ovat viestittäneet komissiolle jo heti alkuvuodesta tavoittelevansa pysyvämpää sääntelyä.

Seitsemän maan ryhmä, johon kuuluvat Suomen lisäksi muiden muassa Saksa, Tanska ja Hollanti, yrittää vaikuttaa toiseen suuntaan. Ne ovat lähestyneet komissiota kirjeitse ja varoittaneet, että liiallinen ja huonosti valmisteltu markkinasääntely tulee kalliiksi veronmaksajille ja hidastaa investointeja uusiutuvaan energiaan. MT:lla on hallussaan Tanskan johdolla laadittu kirje.

Erityisen kitkerästi kirjeessä suhtaudutaan ns. CfD-sopimuksiin (Contracts for Difference), joilla valtio käytännössä kompensoi sähkön hinnan heilahteluja. Kun markkinahinta on korkeampi kuin referenssihinta, sähkön tuottaja luovuttaa ylimääräisen voittonsa valtiolle. Jos markkinahinta on referenssihintaa matalampi valtio maksaa erotuksen sähkön tuottajalle.

Tällainen sääntelymalli, jolla haluttiin leikata erityisesti ydinvoimalla ja uusiutuvilla energialähteillä sähköä tuottavien yhtiöiden voittoja, otettiin EU:ssa käyttöön kovan taistelun jälkeen. Sääntelyä vastustavien jäsenmaiden virkamiehet ja EU-diplomaatit muistuttavat, että taustalla oli hyvin poikkeuksellinen tarjontasokki, johon markkinat lopulta sopeutuivat odotettua paremmin.

”Venäjältä ei enää saatu kaasua, kuiva kesä leikkasi vesivoiman tuotantoa ja iso osa Ranskan ydinvoimaloista oli pysähdyksissä. Tällä perusteella hintasignaalia ei kuitenkaan pitäisi lähteä kytkemään pysyvästi pois päältä. Se tulee valtavan kalliiksi”, markkinavoimia puolustavan EU-maan kokenut virkamies erittelee.

Hänen mukaansa komission valmistelutyön pohjana on Ranskan tukema ”Iberian malli”. Espanja asetti viime vuonna maakaasulle oman hintakaton ja poisti näin sähkön ja kaasun välisen hintakytkennän. Kuluttajille varmistettiin edullisempi sähkön hinta, mutta toisaalta nimenomaan kuluttajat maksavat veronmaksajina lopullisen laskun miljardien eurojen hintatuesta.

Suomi suhtautuu omassa komissiolle lähetetyssä sähkömarkkinalakia koskevassa lausunnossaan jopa muita ”markkinatalousmaita” torjuvammin CfD-sopimuksiin. MT:llä on myös tämä lausunto hallussaan.

Lisäksi komissio pyrkii siihen, että sähkön tukkuostajat solmisivat uusiutuvalla energialla sähköä tuottavien yhtiöiden kanssa entistä enemmän pysyviä toimitussopimuksia (PPA = Power Purchase Agreement).

Suomi suhtautuu omassa lausunnossaan varauksellisesti myös siihen, että lyhytaikaisia markkinavaikutuksia hillitään näillä PPA-sopimuksilla. Lausunnossa korostetaan, että se voi loppupeleissä tulla kuluttajille kalliiksi, koska tuottajat pyrkivät minimoimaan riskinsä.

”Kaikkein oleellisintahan tässä on, että investoinnit uusiutuvaan energiaan olisivat mahdollisimman houkuttelevia. Nyt tällä sääntelyllä mennään pikemminkin huonompaan suuntaan”, MT:n virkamieslähde korostaa.

Saksassa uusiutuvan energian keskusliitto (BEE) on leimannut komission havitteleman mallin ”suunnitelmataloudeksi”. Berliinin Hertie Schoolin sähkömarkkina-asiantuntija Lion Hirth puolestaan on varoittanut Handelsblatt-talouslehdessä, että Ranskan ja Espanjan ehdotukset, joihin komissio selvästi nojaa, olisivat massiivinen takaisku viime vuosikymmeninä toteutetulle sähkömarkkinoiden vapauttamiselle.

Markkina-asiantuntijat muistuttavat, että futuurien perusteella sähkön hinnan ennustetaan seuraavan 4-5 vuoden aikana laskevan noin 40 prosenttia. Nyt näyttää siltä, että Ursula von der Leyenin johtama komissio ja Etelä-Euroopan jäsenmaat yrittävät saada tämän laskun aikaan etupainotteisesti hallinnollisilla päätöksillä.

Sääntely voi kuitenkin johtaa siihen, että markkinahinnat ovat tulevaisuudessa pysyvästi korkeampia kuin mitä ne voisivat olla.

Komission on tarkoitus julkistaa uudistusesityksensä maaliskuussa. Seitsemän maan komissiolle lähettämässä kirjeessä varoitetaan liian hätäisesti valmistellusta paketista ja vaaditaan perusteellista analyysiä muutosten vaikutuksista.