Teiden korjaamisen tarve jyrkkään kasvuun lähivuosina ‒ päällystysmäärä kolminkertaistettava

Suomen tiestön heikentyvästä kunnosta on puhuttu jo pitkään, mutta nyt korjaamisen tarve on lähdössä hallitsemattomaan kasvuun.

Tähän johtopäätökseen tuli usean tiestöstä riippuvaisen järjestön yhteinen arvio Suomen teiden tilasta.

Elinkeinoelämän järjestöt tekivät johtopäätöksen perusteella vision tiestön kunnossapidosta, joka voidaan tiivistää kolmeen pointtiin:

”Vuositasolla päivittäishoidon rahoitus pitää säilyttää ostovoimaltaan nykyisenä, päällystysmäärä vakiinnuttaa 4 000 kilometriin ja teiden muuhun korjaamiseen osoittaa 300 miljoonaa euroa”, infratoimialan järjestö Infran johtava asiantuntija Nina Raitanen sanoo.

Viime vuonna tiestöä päällystettiin noin 1 400 kilometriä. Tierakenteiden korjaamiseen käytettiin 74 miljoonaa euroa perusväylänpidon rahaa.

Järjestöjen keinoilla saadaan korjausvelan kasvu kääntymään laskuun. Väyläviraston mukaan korjausvelka on noussut jo 2,4 miljardiin euroon.

Päällystämisen lisääminen vähentää hoitokustannuksia ja vankemman korjaamisen tarvetta. Kulunut tai rikkoutunut pinta alkaa rapauttaa tien rakennetta ja korjaaminen kallistuu.

Varsinkin raskas liikenne lisää kunnostustarvetta, jos tien pinta on rikki. Tien epätasaisuus lisää raskaan ajoneuvon aiheuttamaa rasitusta tielle jopa kymmenkertaiseksi.

Lisäksi osa seututeistä on ajalta, jolloin kalusto painoi yli kymmenen tonnia. Nyt ajetaan jopa 76 tonnin kalustolla.

Iso osa teistä on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla ja ne alkavat olla korjausiässä. Visiossa näistä puhutaan teiden ”suurena ikäluokkana”. Jos ne jätetään korjaamatta, korjausvelka vasta alkaakin kasvaa.

Samoina aikoina rakennettiin myös paljon siltoja. Tyydyttävässä kunnossa olevien siltojen osuus on ollut jyrkässä nousussa vuodesta 2017 alkaen. Hyväkuntoisten siltojen osuus on pienentynyt.

Huonokuntoisten valtion päällystettyjen teiden määrä laski pitkään määrätietoisen työn ansiosta 1990-luvun alusta lähtien. Vuosi 2011 oli käännekohta, jolloin päällystettiin 3 000 kilometriä.

Sen jälkeen huonokuntoisten teiden määrä on lisääntynyt 3 000 kilometristä 9 000 kilometriin.

Syynä oli määrärahojen leikkaus.

Visiossa esitetään, että päällystämisen korjaukselle olisi vuosittainen kilometritavoite ja rahoitus järjestetään sen mukaan könttäsumman sijaan.

Teiden kunto kiinnostaa elinkeinoelämää koska huonot tiet syövät kannattavuutta. Elinkeinoelämä haluaa kasvattaa ajoneuvoyhdistelmien mittoja ja massoja edelleen.

Nykyrahoituksella voisi saada enemmän, jos tiestön kunto tunnettaisiin paremmin. Raskaaseen kalustoon voisi sijoittaa järjestelmiä, jotka välittävät tietoa tieverkon kunnosta ja liikenneolosuhteista. Näin toimitaan jo maitokuljetuksissa.

Nykyisin tietoa kerätään pääosin erikoiskaluston avulla ja tieto on väistämättä osin vanhentunutta.

Yksityisteiden pirstaleisuutta olisi syytä koordinoida paremmin. Tiekuntia on 60 000 ja avustuksia jaetaan usealta luukulta.

Koordinoinnin avulla saataisiin kokonaiskuva tiekuntien tarvitsemasta tuesta.

Joissain kunnissa on päätetty tukea yksityisteiden kunnossapitoa. Esimerkiksi Kuhmossa on työntekijä sitä varten. Osa kunnista ei osallistu yksityistieasioihin lainkaan.