Näin Ukraina käyttää lennokkeja Suomenlahdella Venäjää vastaan, Pekka Toveri arvioi
Ukrainan iskut Venäjän öljyinfraan Suomenlahden perukoilla ovat nostaneet esiin lennokkien sotilaskäytön mahdollisuudet.Tilaajalle
Europarlamentaarikko Pekka Toveri sanoo, ettei Ukraina tarvitse Nato-maiden ilmatilaa Suomenlahden lennokki-iskuihinsa. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGESUkraina on tehnyt viikon sisällä kaksi iskua Venäjän öljyinfraan Suomenlahden pohjukassa.
Öljyterminaaleihin iskettiin pitkän kantaman lennokeilla, ei drooneilla, tarkentaa iskujen tekotapaa MT:lle kenraalimajuri evp., europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok.) Brysselistä.
”Kyseisillä lennokeilla on jopa kahden tuhannen kilometrin toimintamatka ja kymmenien kilojen taistelulataus, droonilla se olisi vain kymmeniä kilometrejä ja kiloa.”
Suomenlahden pohjukan kohteet ovat Ukrainasta lähetettyjen pitkän kantaman lennokkien kantaman sisällä.
”Etäisyys on vain noin 900 kilometriä, eli lennokkien toimintamatka mahdollistaa ilmapuolustettujen kohteiden kiertämisen. Niiden ei tarvitse lentää suoraan.”
Lennokit lentävät joko satelliittiohjauksessa tai sitten keinoälyn ohjaamina ilman komentolinkkiä, Toveri selventää.
”Nato ei ole aktiivisesti mukana Ukrainan sodassa ja Nato-maat eivät salli alueittensa käyttöä aktiivisiin iskuihin Venäjää vastaan, se olisi jo sotatoimi. Tällaiset puheet ovat Venäjän propagandaa ja täysin odotettua.”
”Lyhin lentoreitti ei edes edellytä Nato-maiden ilmatilan käyttöä.”
Toveri kertoo, että Venäjä on esimerkiksi käyttänyt varjolaivaston aluksia droonien lähetysalustana.
Useita satoja kiloja painavan lennokin lähettäminen ei onnistu laivalta ilman erikoisrakenteita, jotka ovat helposti havaittavissa.
”Droonin voi lähettää ilman mitään laukaisualustaa, mutta kun katsoo iskujen vahinkoja, on selvää että taistelulataukset ovat olleet suurempia kuin mitä droonit kantavat.”
Kehitteillä on Toverin mukaan järjestelmiä, missä ohjuksen sisällä on kymmeniä drooneja.
”Ne sitten vapautetaan maalialueen yläpuolella, mutta sellaisia ei ole vielä palveluskäytössä.”
”Venäjällä on kehittyneitä elektronisen sodankäynnin kykyjä, joilla voidaan estää droonien ja lennokkien käyttöä. Tämä on nähty Ukrainassa lukuisia kertoja. ”
Suomenlahden pohjukan sotilaskohteita suojataan kiinteillä häirintäjärjestelmillä, mikä näkyy lähialueilla muun muassa GPS-häiriöinä.
”Ilmeisesti häirintäjärjestelmiä on nykyään myös siviili-infran suojana. Lennokin harhautuminen on mahdollista sekä häirinnän, että teknisen vian takia.”
Toveri sanoo, ettei lennokkeja ei ole reititetty Nato-maiden kautta. ”Karttaa katsomalla näkee, että lyhin lentoreitti ei edes edellytä Nato-maiden ilmatilan käyttöä. Valko-Venäjän ilmatilan käyttö saattaa olla mahdollista.”
Nato-maat torjuvat, jos mahdollista, ilmatilaansa tulevat tunnistamattomat maalit niiden lähtömaasta huolimatta.
”Ukraina ei halua diplomaattista kriisiä rikkomalla luvatta tukijamaittensa ilmatilaa.”
Ukraina käyttää yli 200 droonia vuorokaudessa, mikä on enemmän kuin mihin Venäjä pystyy.
”Ukrainassa on nähty viime aikoina "emoaluslennokkeja", eli satelliittiohjauksessa on lennokki, jonka siipien alla on joitakin FPV-drooneja. Ne ohjataan maaliin emoaluksen satelliittiyhteyden kautta.”
Paloherkkyyden takia öljyterminaaleihin riittää yleensä pienempi räjähde kuin sotilaskohteisiin. FPV-droonit muistuttavat pienikokoisia jokamiehelle myytäviä laitteita.
”Tällä tavalla droonien toimintasäde saadaan kasvatettua satoihin kilometreihin. Droonien taistelulataus on kuitenkin edelleen pieni yhdestä kahteen kiloa jos sitäkään.”
Nykyaikaiset droonit verkottuvat, eli drooniparvessa droonit voivat välittää erilaista tietoa toisilleen, jolloin niiden lamauttaminen häirinnällä vaikeutuu.
Venäjän öljynvientiin meriteitse ei ole voitu kunnolla puuttua, mutta Toveri pitää hyvänä, kun Ukraina on nyt tekee sen.
Kaukotaistelussa Venäjän selustaan Ukraina käyttää jo yli 200 lennokkia vuorokaudessa.
”Venäjän eteneminen Ukrainassa on pysähtynyt ja menetyksiäkin on tullut, mikä perustuu droonien ylivoimaan. Ukraina pyrkii vetämään vuoden sisällä etulinjasta jopa 30 prosenttia joukosta ja ne korvaamaan joukot roboteilla ja drooneilla, jatkossa jopa 70 prosenttia joukoista”, Toveri sanoo.
Kaukotaistelussa Venäjän selustaan Ukraina käyttää jo yli 200 lennokkia vuorokaudessa, mikä on enemmän kuin mihin Venäjä pystyy.
”Ukrainalla on jo merkittävä kaukovaikuttamiskyky, mutta raskas iskukyky muun muassa risteilyohjuksilla ja ballistisilla ohjuksilla on vielä rakenteilla. Ollaan siis sotilaallisessa pattitilanteessa, jossa katsotaan kumman taloudellinen kantokyky kestää.”
Ukraina tekee isoja määriä kohteita metsästäviä lennokkeja, joilla torjutaan Venäjän räjähtäviä Shaheed-kokoluokan itsemurhalennokkeja. Niitä Venäjä valmistaa yli 50 000 kappaletta vuodessa.
”Ukraina on tekemässä sopimuksia Iranin lennokki-iskuista kärsivien arabivaltioiden kanssa näistä parin tonnin metsästysdrooneista saadakseen maalle investointeja ja rahaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
